Ukrainan sodalla on vaikutuksia hevosalaan ja sen eri liiketoimintoihin. Hintojen nousua tapahtui myös jo ennen Ukrainan kriisiä.
Suorat vaikutukset näkyvät toiminnan kustannusten nousuna ja kuluttajien ostovoiman muutoksen seurauksena palveluiden ostoissa. Vaikka kustannukset nousisivat vain hetkellisesti, ei toimintaa voi juurikaan vähentää. Kilpaileminen ja valmentautuminen jatkuvat, hevoset on hoidettava, suunnitellut ratsastustunnit ja -leirit pidettävä, tammat varsotettava jne. Kustannustietoisuuden on siksi parannuttava, riskien hallinnan osaamista on kehitettävä ja toimimista haastavissa tilanteissa ennakoitava.
Kustannusten nousua syntyy ennen muuta rehujen ja erilaisten tarvikkeiden kohdalla. Myös materiaalien heikentynyt saatavuus ja kohonneet hinnat vaikuttavat esimerkiksi rakentamiseen ja kunnossapitoon. Rehujen ja ruokinnan kustannukset kohoavat lannoitteiden kasvaneiden hintojen vuoksi. Sota lisäsi lannoitteiden ja rehujen hintapaineita, koska Ukraina on suuri viljan- ja lannoitteiden tuottaja, ja Venäjältä puolestaan tulee sekä energiaa että lannoitetypen raaka-aineita. Viljaa ei tuoda Ukrainasta Suomeen, mutta maailmanmarkkinahintoihin viljan väheneminen vaikuttaa. Polttoaineiden hintojen kohoaminen vaikuttaa kaikkien kuljetusten ja matkustamisen kustannuksiin.
Suomessa pääosa viljoista käytetään eläinten rehuksi, minkä vuoksi kustannukset kohdistuvat eläintenpitoon. Kauran käytössä hevonen ei kilpaile ihmisten kanssa, koska rehu- ja elintarvikeviljat ovat erikseen. Lannoitteista typen ja sen valmistuksen hinta puolestaan koskettaa maataloustuotantoa sellaisenaan Suomessakin, jossa lannoitteita valmistetaan vientiinkin.
Heinän tuotannossa koko ketjussa kylvöstä korjuuseen ja kuivatukseen syntyy kasvavia kustannuksia polttoaineista. Säilöheinien sidontaverkot ja käärintämuovi kallistuvat myös. Nämä tarkoittavat rehujen hintojen nousua. Jos heinänurmien lannoitusta vähennetään kustannuksen pienentämiseksi, seuraa siitä sadon pieneneminen ja laadun huononeminen. Lannoittamattomat tai niukasti lannoitetut laitumet eivät riitä koko kesäksi, ja hevosia joudutaan ruokkimaan laitumille.
Öljyn ja kaasun korkea hinta nostaa polttoaineiden ja erilaisten tuotantopanosten, kuljetusten, lämmityksen, tarvikkeiden ja pakkausten hintoja. Polttoaineiden hintojen nousu vaikuttaa suoraan hevosten, kuivikkeiden, rehujen jne. kuljettamisen kustannuksiin. Samoin kasvavat alueiden (radat, kentät, tiet) hoitamisen sekä kengittäjien ja eläinlääkäreiden matkojen kustannukset. Kuivikkeiden käytön hallinnalla voidaan säästää kustannuksia kuivikkeiden ja lannan kuljetuksissa. Lisäksi, jos kuivikkeet on pakattu muoviin, vältetään sen aiheuttamaa kustannusnousua.
Tilanne toivottavasti opettaa ennakointiin ja uusiin käytäntöihin. Vaikka hevosenlannalla on pieni merkitys typen lähteenä, on ehkä syytä miettiä, miten vähäinenkin typpi saadaan pysymään tallessa. Samoin lannan käyttöä bioenergian tuotannossa on hyvä miettiä, koska tähän lannalla on tutkitusti potentiaalia. Myös ei-fossiilisia energianlähteitä on tarve hevostoiminnassakin miettiä. Vaikka hevosala on näissä pieni tekijä, on sen syytä olla aktiivinen, jotta se huomataan esimerkiksi biokaasun raaka-ainevirroissa ainakin siellä, missä se on logistisesti järkevää. Samalla se on yksi hevosalan vastaus vihreän siirtymän toimenpiteisiin.
Ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja ostovoimaan elinkustannusten nousulla on vaikutusta. Mistä asiakkaat ja hevostenomistajat ovat valmiita maksamaan? Ja missä määrin kohonneita kustannuksia voidaan siirtää palveluiden ja tuotteiden hintoihin, eli hoito- ja valmennusmaksuihin, ratsastustuntien ja leirien hintoihin? Tätä ei voitane kokonaan välttää, mutta kysymys on, miten ja milloin: kerralla isosti vai vähitellen, siirtämällä osa noususta, kunnes suurimmat paineet ovat hellittäneet. Toisaalta kuluttajat voivat jättää isoja hankintoja tekemättä ja matkoja toteuttamatta, mutta kaipaavat harrasteita ja vapaa-ajan toimintaa, jolloin heikentävä vaikutus voi jäädä pieneksi.
Matkailuun kriisillä saattaa olla vaikutusta siten, että ulkomaisia asiakkaita saattaa olla liikkeellä odotettua vähemmän. Toisaalta kotimaan tapahtumiin kahden koronavuoden jälkeen voidaan odottaa tulijoita. Kuitenkin, mainitut kustannusten nousut on siirrettävä palveluiden, esimerkiksi ruokien ja juomien hintoihin. Leireillä, joiden hinnoittelussa ei ole tätä huomioitu, voi olla ainoana vaihtoehtona tyytyä katteen pienenemiseen.
Hintojen ja kustannusten muutoksia jatkossa ei pystytä ennustamaan, minkä vuoksi on syytä varautua tulevaan. Rehuja on kyllä saatavilla, ja ylijääneiden rehujen säilymisestä on syytä huolehtia, jotta niitä voidaan käyttää laitumella tai ensi talven ruokinnassa. Kustannustietoisuus on tärkeätä, ja toivottavasti se hevostoiminnassa parantuu, kun mietitään miten rehuja, kuivikkeita ja energiaa käytetään. Kierrätys ja tarvikkeiden käyttöiän pidentäminen ovat myös tärkeitä huomioitavia asioita.
Teksti: Markku Saastamoinen, Luonnonvarakeskus
Kuvat: Moona Mäntyvaara
