Perjantaina 16.9.2022 seurattiin Vermon raviradan tiloissa Katse hevosen hyvinvointiin -seminaaripäivää. Kaikille hevosihmisille suunnattu tilaisuus keräsi lavalle monipuolisen kattauksen eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoita, ja loi tilan tuoreelle keskustelulle hevosalan kehityksestä.
Katse hevosen hyvinvointiin -seminaaripäivä oli erittäin suosittu: puheenvuoroja kuunteli paikan päällä satapäinen yleisö ja etäseuraajia kerääntyi linjoille 300. Tapahtuman järjestivät Hippolis, Suomen Ratsastajainliitto ry, Suomen Hippos ry, Kpedu Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Harjun oppimiskeskus. Mukana oli myös keväällä päivänvalon nähnyt Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hanke, jolle päivä toimi projektin avajaistilaisuutena. Hevosten hyvinvointi on selvästi kiinnostusta herättävä aihe, johon koko hevosala koulutuksesta urheiluun haluaa tarttua.
Miten hevosen hyvinvointikysymyksiä on käsitelty Ruotsissa?
Ensimmäinen puhuja, eläinlääkäri ja Euroopan raviliiton puheenjohtaja Marjaana Alaviuhkola, jakoi näkemyksiään Ruotsin ilmapiiristä hevosen hyvinvointiaiheen ympärillä. Alaviuhkolan mukaan hevosalan sosiaalisesta lisenssistä (engl. social license to operate) on keskusteltu jo 5—10 vuoden ajan. Erityisesti väkivaltaa ja pakottamista sisältävää hevosen kouluttamista kyseenalaistetaan yhä enemmän, ja sen Alaviuhkola näkee suurimpana arvon muutoksena ihmisten mielissä. Myös rahasta ja kunniasta kilpaileminen eläimen kanssa on herättänyt eettisiä kysymyksiä: mikä on yhteistyötä hevosen kanssa ja mikä taas hevosen pakottamista? Hevosurheilu on saanut paljon aiheellista kritiikkiä, kun 2020-luvun nopea ja sosiaalinen media jakaa järkyttäviä hyvinvointiongelmia paljastaneet tapaukset suurelle yleisölle. Ruotsissa tilanteen tasalle ollaan hakeuduttu liittotasolla tekemällä sääntömuutoksia ja esimerkiksi pohtimalla ravihevosten arvokasta elämää urheilu-uran jälkeen.
Alaviuhkola painotti hevosalan sosiaalisen lisenssin olevan jatkuva prosessi, jota tulee hoitaa koko ajan, ettei luottamus katoa. Hän myös alleviivasi sitä, että pelkät keskustelut ja säännöt eivät riitä, vaan muutosten tulee näkyä käytännössä. Kun yhteiskunnan kehitys ja kaupungistuminen vaikuttaa ihmisten käsitykseen hevosen käytöstä, ei hevosala voi jäädä puolustusasentoon kritiikin edessä, vaan sen täytyy ottaa aktiivinen rooli keskustelussa. Se, ettei hevonen pärjäisi kisoissa, jos se voisi huonosti, ei riitä vastaukseksi hyvinvointikysymyksiin, vaan hevosalan tulee etsiä tutkimuksella lisää faktoja toiminnan taustalle.
Kotimaan tilannetta valottivat Kimmo Lampinen Suomen Hippoksesta ja Minna Peltonen Suomen Ratsastajainliitosta. Molemmat teroittivat hevosurheilun sosiaalisen lisenssin välttämättömyyttä sekä esittelivät edustamiensa liittojen linjauksia ja tekoja hevosen hyvinvointiin liittyen. Lajiliittojen rooli nähtiin alan vastuullisuuden kirittäjinä: liitto voi edellyttää toimintaansa osallistuvilta lainsäädännön minimivaatimusta korkeampaa tasoa eläinten hyvinvoinnin suhteen.
Hyvinvointia voi mitata
Yrittäjä ja tohtoriopiskelija Essi Wallenius on uuden Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hankkeen substanssiasiantuntija. Wallenius on nautojen Welfare Quality -auditoija, ja hankkeen tavoitteena onkin luoda WQ-järjestelmän kaltainen hyvinvointimittaristo ja auditointijärjestelmä sekä hyvinvoinnin omavalvontajärjestelmä hevosalalle vuoden 2024 loppuun mennessä. Hyvinvointia halutaan mitata erityisesti eläinperäisillä mittareilla eikä vain resursseja tarkkaillen: hevosella voi esimerkiksi olla tarhassaan virikkeenä pallo, mutta jos se ei ole kiinnostunut pallosta, ei voida sanoa virikkeen lisäävän hevosyksilön hyvinvointia. Eläinsuojaa mittaamalla ja eläinten lihavuuskuntoa arvioimalla voidaan tehdä päätelmiä eläinsuojelulain vaatimien perustarpeiden täyttymisestä, mutta hyvinvointi ei ole vain kärsimyksen puutetta — se on myös psyykkisten tarpeiden täyttymistä ja positiivisten tunteiden läsnäoloa. Hyvinvoinnin arviointi vaatii selkeät mittarit, jotka antavat luotettavaa tietoa hevosen elämänlaadusta kokonaisuutena.
Tieto eläimen kouluttamisesta ja kognitiosta lisää hyvinvointia
Ihmisen kanssa vietetty aika voi vahvistaa tai heikentää hevosen hyvinvointia riippuen siitä, millaisena hevonen yhteisen toiminnan kokee. Keskustelu hevosen näkökulmasta ja eettisestä kouluttamisesta onkin valtavirtaistunut hyvinvointikysymysten mukana. Perspektiivin muutos raikastaa pitkään jatkunutta pohdintaa ja ehkä juuri siksi viranomaiskoiraohjaaja, kouluttaja ja opettaja Juha Pasasen puheenvuoro koirankoulutuksen murroksesta sai seminaariyleisön hiljentymään. Pasanen kertoi avoimesti koirankoulutuksesta raja- ja merivartiolaitoksella ennen 2010-lukua ja sen jälkeen. Aiemmin oppimisteoriaa ei tunnettu tai opetettu eikä viranomaiskoirien koulutuksen uskottu onnistuvan ilman kovakouraisuutta ja jopa väkivaltaa, kuten piikki- ja sähkökaulapantoja. 2000-luvulla tilanteeseen vaadittiin muutosta ja tietoa lähdettiin hakemaan ulkomailta. Pasanen oppi Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin kouluttajakurssilla teoriaa ja toimintatapoja, jotka perustuivat tietoisempaan suunnitelmallisuuteen ja tieteeseen. Kurssin jälkeen Pasanen toi oppinsa mukanaan Suomeen ja nyt pian 10 vuoden ajan rajavartiolaitoksen koiraohjaajia on koulutettu uuden tiedon pohjalta. Ero on selkeä: sekä eläimet että ihmiset ovat vähemmän stressaantuneita, koulutustilanteet ovat rauhallisempia ja koirat oppivat tehokkaasti. Muutos on edellyttänyt organisaation sitoutumista ja tukea, investointeja koulutukseen sekä valmiutta näyttää käytännössä, että uusi tapa toimii. Oman taustansa vuoksi Pasanen ymmärsi alusta alkaen, että suunnanmuutokseen tarvitaan myös empatiaa ja kannustusta: jos kouluttaja on 20 vuotta saanut tuloksia nuorena oppimallaan tavalla, vaatii mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen paljon uskallusta.
Hevosen hyvinvointia tukevan koulutuksen ja käsittelyn pohjalla on ymmärrys siitä, miten hevosen aivot toimivat. Yhdysvaltalainen psykologian tohtori ja hevoskouluttaja Janet L. Jones puhui videon välityksellä hevosen kognitiivisista kyvyistä. Hevosen ja ihmisen aivot ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan niin erilaiset, että hevosen maailmankuvan ymmärtäminen on meille haastavaa. Hevonen ei pysty suunnittelemaan toimintaansa tai kuvittelemaan tekojensa seurauksia. Esimerkiksi huijaaminen tai passiivis-aggressiivinen käytös eivät onnistu hevoselta laisinkaan. Hyvinvointia edistävä kouluttaja ja käsittelijä tunnistaa ihmisen taipumuksen heijastaa omia ajatusmallejaan muunlajisiin eläimiin ja pitää mielessään sen, miten erilaiset hevosen ja ihmisen aivot ovatkaan. Erilaisuudesta huolimatta hevonen ei ole tyhmä, vaan päin vastoin tehokas oppija. Eläintenkouluttaja Minna Tallberg kävi päivän viimeisessä puheenvuorossa läpi hevosen oppimisen ja kouluttamisen perusteita. Hän painotti hevosen oppivan nopeasti ja muistavan asiat pitkään. Modernissa, eettisessä koulutuksessa hevosen hyvästä tunnetilasta huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin tavoitteisiin pääseminen. Tällöin kouluttaminen parantaa hevosen elämänlaatua, sillä myönteisten tunteiden kokeminen lisää hyvinvointia.
Näkyvä hyvinvointikeskustelu vahvistaa hevosalan sosiaalista lisenssiä
Hevosen hyvinvointi ja hevosalan sosiaalinen lisenssi sulautuvat luontevasti osaksi samaa keskustelua hevostalouden tulevaisuudesta. Erityisesti hevosurheilun hyväksyntää kaivertavat rumat tapaukset kilparadoilla, mutta tutkimuksen myötä syventyvä käsitys ”hiljaisemmista” hyvinvointiongelmista hevosten elinympäristöissä ja käytössä vie pohjaa koko hevosenpidon oikeutukselta. Siksi hevostaloudelle on elintärkeää saada lisääntyvä tutkimustieto leviämään tehokkaasti hevosihmisten keskuudessa ja varmistaa muutoksen näkyminen ruohonjuuritason toimintatavoissa. Kun hevosala osoittaa, että tutkittua tietoa sovelletaan käytännössä, ympäröivän yhteiskunnan luottamus alan sisäiseen motivaatioon ja muutoskykyyn kasvaa.
Keskeisten organisaatioiden ja lajiliittojen järjestämät suuren yleisön luennot, seminaarit ja tapahtumat ylettävät keskustelun koko alalle. Tärkeä rooli on myös pienemmillä ja paikallisemmilla tekijöillä: tallien ja seurojen järjestämät hyvinvointikysymyksiin vastaavat luennot ja -kurssit viestivät asian tärkeydestä ja alan sitoutumisesta paitsi asiakkailleen ja jäsenilleen, myös ulkopuolelle. Tuotteistamisen osaajina yrityksillä on otollinen asema niin hevosihmisten kouluttamiseen kuin liiketoiminnan monipuolistamiseenkin. Kiinnostavan aiheen, osaavan asiantuntijan, monipuolisen ohjelman, viihtyisän ympäristön ja hyvän ruokailun muodostama ”hevostietopäivä” voi tuoda asiakkaita kauempaakin. Samalla yritys viestittää selkeästi hevosen hyvinvoinnin kehittämisen olevan keskeinen osa toimintaa.
Teksti: Johanna Äähälä
Kuvat: Moona Mäntyvaara
