Hevostallien todellinen määrä ei ole tiedossa
Hevostalleja on kaiken kaikkiaan Suomessa paljon. Osa niistä on pienempiä talleja kotipihoissa, kun taas osa on suurempia ja esimerkiksi ratsastuskeskuksen tai raviradan yhteydessä. Tallien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, sillä talleista ei pidetä rekisteriä. Osa talleista on rekisterissä, yli viiden hevosen tallit nimittäin, eikä niistäkään välttämättä kaikki.
Tallien ympäristövaikutuksien vuoksi olisi tärkeää, että kaikki tallit olisivat rekisterissä. Aikaisempaan on tulossa muutos, sillä hevosten pitopaikkarekisteri, ja kansallinen asetus hevoseläinten tunnistamisesta on valmisteilla elintarviketurvallisuusvirastossa (Evira). Viimeistään joulukuussa 2020 tulisi rekisteröidä hevosten pitopaikat tämän asetuksen mukaan. Tässä asiassa Suomi olisi askeleen edellä EU:ta, jossa joka tapauksessa tulee voimaan uusi eläinterveyssäännöstön osa tallirekisterin käytöstä vuonna 2021.
Hevosten pitopaikkaan liittyvät asetukset
On olemassa erilaisia vaatimuksia kohdistuen hevosten pitämiseen tarkoitettuihin paikkoihin. Tallin ja pihaton sijainnin vaatimuksena on riittävät ulkoilualueet, joissa hevosilla on tarpeeksi hyvät mahdollisuudet ulkotarhaukseen sekä liikutukseen ja käyttöön. Ne tulee myös olla sijoitettu ja rakennettu tavalla, joka varmistaa, että pohjavesille ei aiheudu pilaantumisvaaraa.
Esimerkiksi uuden eläinsuojan, eli tallirakennuksen tai pihaton huonekorkeuden pitäisi olla vähintään 2,7 metriä. Kun taas peruskorjatun eläinsuojan huonekorkeuden pitäisi olla pääsääntöisesti vähintään 2,5 metriä, eikä se saa kuitenkaan olla missään hevosten oleskelualueella alle 2,2 metriä.
Karsinan ja pihaton mitoitusvaatimukset riippuvat hevosen koosta. Karsinan mitoitusvaatimukset ovat taulukossa 1 sekä ryhmäkarsinan ja pihaton taulukossa 2. Uudessa tallissa tallikäytävän ollessa kahden karsinarivin välissä, sen leveyden on oltava vähintään 2,5 metriä, kun taas tallikäytävän ollessa karsinarivin ja seinän välissä, sen leveyden on oltava vähintään 2,0 metriä. Kun taas peruskorjatussa tallissa ja uudessa ponitallissa käytävän leveys voi olla vähintään 2,0 metriä, jos käytävän pituus on alle 12 metriä. Jos taas karsinoiden ovet avautuvat käytävälle, tai hevonen voi työntää päänsä karsinasta käytävälle, on sen leveys oltava vähintään 2,5 metriä.
Hevosten hyvinvointi kaiken edellä
Hevostallien toimintaa pyöritetään hevosten ehdoilla. Hyvinvoinnin perustana on oikea ruokinta ja riittävä liikunta, mutta nykyään tarjotaan hevosille myös yhä enemmän hyvinvointipalveluita. Etenkin aktiivisessa kilpailukäytössä olevat hevoset tarvitsevat kuntouttavia palveluita samalla tavalla kuin huippu-urheileva ihminen. Hevosten hyvinvointi on tärkeää ja monilla hevostiloilla on mahdollista liikuttaa ja kuntouttaa hevosia monilla eri keinoilla.
Esimerkiksi Kylämäen Hevostilalla on tarjolla hevosille erilaisia kuntoutuspalveluita kuten vesikävelymatto, jossa veden määrää sekä maton nopeutta ja nousukulmaa pystytään säätämään ja se mahdollistaa hevosten yksilöllisen hoidon. Vesikävelymaton lisäksi hevosille on infrapunasauna, joka hoitaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa sekä Bemer-laite joka aktivoi elimistön fysiologisia ja itseparantavia prosesseja. Monet kuntoutuskeskukset tarjoavat myös näiden lisäksi hevoshierontaa ja fysioterapiaa. Fysioterapia perustuu liikkeen parantavaan vaikutukseen ja hieronta puolestaan avaa lihasjumeja.
Mira ja Meri
Lähteet:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/artikkeli-1.230823
http://publications.europa.eu/resource/cellar/9de141be-f714-11e5-abb1-01aa75ed71a1.0008.03/DOC_1
https://www.hevostietokeskus.fi/index.php?id=747&kieli=3
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090764
https://yle.fi/uutiset/3-10442496
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/107255/laaveri_heidi.pdf?sequence=1
Luettu 12.3.2020
Kuvat:
Kylämäen Hevostila
