Miten saada työvoimaa kasvukeskusten ulkopuolelle jääviin pieniin kaupunkeihin ja kuntiin?
Väestö keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ja pienten kaupunkien ympäristöt ja syrjäisemmät seudut menettävät asukkaitaan. Työpaikat ja palvelut vähenevät, asuntojen arvo laskee ja julkinen liikenne supistuu supistumistaan. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhde vaihtelee voimakkaasti eri tehtävien ja eri maan osien välillä. Käytännössä on samaan aikaan työttömyyttä ja ala- tai aluekohtaista pulaa työvoimasta. Työvoiman saatavuuden rajallisuus saattaa heikentää kasvukeskusten ulkopuolella toimivien yritysten kasvua. Pula osaavasta työvoimasta vaikuttaa myös yritysten kilpailukykyyn. Esimerkiksi Lapin yrittäjät toivovat hallituksen käynnistävän syrjäseutuvähennyksen ansiotuloverotuksessa, jotta syrjäseutujen avointen työpaikkojen houkuttelevuus lisääntyisi.
Globaalisti katsottuna koko Suomi on periferiaa. Suomessa luonnonvarat ovat jakautuneet ympäri maata mikä tarkoittaa, että niiden hyödyntämiseksi myös väestöä täytyy kutakuinkin maan joka kolkassa elää. Meidän toimintaympäristömme muuttuu, se on otettava mahdollisuutena uudistua ja sopeutua. Kannattaa miettiä mitä mahdollisuuksia muutokset tarjoavat. Meille ei ole olemassa jotakin yhtä tiettyä tulevaisuutta.
Kasvukeskusten ulkopuoliset työpaikat ponnahduslautana vastavalmistuneille?
Työuran alkuvaihe on jännittävää aikaa. Tulee onnistumisia ja epäonnistumisia ja työyhteisön tarjoama tuki on todella arvokasta. Vastavalmistuneen työkokemus on usein kesätöistä ja harjoittelusta saadun kokemuksen varassa ja ensimmäinen työsuhde saattaakin tuntua kultakimpaleelta. Uusia tekijöitä tarvitaan ja kokemusta saa vain tekemällä. Elämä kasvukeskusten ulkopuolella ei välttämättä vastavalmistunutta houkuttele, mutta siellä olevat yritykset voisivat tarjota aktiivisesti hyviä harjoittelupaikkoja, jolloin työnantaja ja työntekijä voisivat löytää toisensa jo varhaisessa vaiheessa. Hyvät kokemukset sitouttavat harjoittelijan työpaikkaan ja paikkakuntaan. Tutuksi tulleelle henkilölle työnantaja todennäköisemmin uskaltaa tarjota vakituista työsuhdetta. Osaavaksi tiedetty työvoima on helpompi rekrytoida.
Menestyneiden alueiden vetovoima
Tärkein tekijä alueen houkuttelevuudelle on sen kyky tarjota hyvät edellytykset hyvinvoinnille. Tämä tarkoittaa turvallisuutta ja toimivuutta; liikkumisen helppoutta, hyviä palveluita, terveydenhuoltoa. Myös puolisolle pitää löytyä työtä, jos entinen lakkaa. Suuremmilla keskuksilla on pieniä kuntia paremmat mahdollisuudet kehittää vetovoimaisuuttaan. Elämäntyyli ja –laatu houkuttelee. Kakkosasumisen arvioidaan yleistyvän ja sen suosio saattaa kasvattaa joidenkin maaseutumaisten kuntien elinvoimaa, toisaalta sekin saattaa lisääntyä ensisijaisesti jo entuudestaan helposti saavutettavilla alueilla.
Forssalainen Nethit, verkkokaupan ja myymälöiden kassavirtajärjestelmien ratkaisija, on myös törmännyt rekrytoinnin vaikeuteen. Vaikka haussa ei varsinaista huippuosaajaa olisikaan niin jo hieman erikoistuneempiin IT-alan asiantuntijatehtäviin virtuaaliympäristöjen hallintaan on vaikea saada väkeä. Forssalaisuus ei vaan houkuttele. Liikenteellisen saavutettavuuden ei uskoisi olevan esteenä työvoiman houkuttelemisessa Forssaan. Toki rautatieyhteys puuttuu. Etäisyydet työn, kodin ja harrastusten välillä ovat lyhyet eikä aikaa mene ruuhkissa mateluun. Maaseutumaisuus voitaisiin nähdä turvallisena ja rauhallisena asuinalueena.
Forssan seudulla onkin käynnistetty viime syksynä ELVI-hanke, joka kestää tämän vuoden loppuun. Tavoitteena on lisätä seutukunnan vetovoimaa ja houkuttelevuutta ja parantaa alueen Imagoa. Hankkeen pääajatuksena on, että Forssan seudulle olisi hyvä tulla töihin.
Niina Syrjäaho ja Riikka Kaitala
Lähteet:
von Bruun, S. (2005). Kuntien tulevaisuus. Kuntajohdon ja asiantuntijoiden näkemyksiä kuntien tulevaisuudesta. Kuntaliitto.
Laamanen, E. & Kultanen, H. (2019). Seutukaupunkien vetovoimatutkimus 2019. Etelä-Pohjanmaan liitto.
Haastattelut:
Nenonen, E. (2020). Myyntipäällikkö, Nethit Systems Ltd Oy. Haastattelu 20.2.2020.
