HAMKin neljässä tutkimusyksikössä työskentelee lähes 140 henkilöä. Työnkuvat vaihtelevat tutkimuksesta projektinhallintaa ja kenttätyöstä viestintään. Kaksi uutta työntekijäämme HAMK Techistä ja HAMK Biosta kertovat työstään sekä siitä, mikä HAMKin TKI-toiminnassa on yllättänyt.
Keitä olette ja millainen (työ)tausta teillä on?
Heidi: Olen Heidi Haakana ja aloitin HAMK Tech -tutkimusyksikössä kesällä tutkimusyksikön koordinaattorina. Työelämää on takana reilut parikymmentä vuotta ja suurimman osan ajasta olen työskennellyt erilaisissa tehtävissä assistentin, johdon assistentin ja koordinaattorin nimikkeillä. Viimeisimmät vuodet ennen HAMKiin tuloa työskentelin HR-asiantuntijan tehtävissä Patria Landissa. Aiempia työnantajiani ovat olleet mm. LähiTapiola ja Stora Enso. Koulutukseltani olen tradenomi.
Varpu: Olen Varpu Somersalo, 27-vuotias markkinoinnin ekonomi ja hesalainen lähiöäiti. Aloitin kesällä HAMK Bio -tutkimusyksikön markkinointisuunnittelijana ja vastaan tutkimuksen näkyvyyden suunnittelusta ja toteutuksesta. Olen aikaisemminkin työskennellyt viestinnän koordinoinnin parissa, mutta korkeakouluympäristö työntekijän näkökulmasta on minulle uutta ja uljasta.
Mitä työnkuvaanne kuuluu HAMKissa?
Heidi: Pääpaino nykyisissä tehtävissäni on viestinnällä ja sen koordinoinnilla. Toinen isompi kokonaisuus tulee olemaan henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät ja toimintatapojen kehittäminen, erityisesti rekrytoinnin ja perehdyttämisen osalta. Edellä mainittujen kokonaisuuksien lisäksi tehtäviini sisältyy erilaisia tutkimusyksikön toimintaa tukevia tehtäviä, kuten kokous- ja tapahtumajärjestelyjä.
Varpu: Tällä hetkellä iso osa työajastani lentää hankeviestinnän parissa. Varmistan, että kaikki HAMK Bion toteuttamat hankkeet saavat näkyvyyttä ja toisaalta rakentavat yhtenäistä kuvaa tutkimusyksikön toiminnasta kokonaisuutena. Olen mukana ylläpitämässä HAMK Bion sometilejä ja perustin HAMK Biolle oman blogin, jossa tutkimusyksikön henkilökunta pääsee jakamaan asiantuntijuuttaan. Lisäksi avustan työkavereita tarpeen mukaan yksittäisissä viestinnän tehtävissä esimerkiksi viimeistelemällä diaesityksiä, tiedotteita ja verkkosivujen sisältöjä.
Millaisten töiden parissa olette jo työskennelleet HAMKissa?
Heidi: Ensimmäiset viikot kuluivat hyvin pitkälle perehtymisen merkeissä. Olen vieraillut Riihimäen ja Valkeakosken kampuksilla ja tavannut niillä työskentelevää henkilöstöämme. Oli hienoa tavata ihmiset kasvotusten, koska yhteydenpito on sen jälkeen huomattavasti mukavampaa. Töiden aloitus täysin etänä on kieltämättä ollut mielenkiintoinen kokemus ja vaatii paljon myös omaa aktiivisuutta. Olen kuitenkin saanut hamkilaisilta todella lämpimän virtuaalisen vastaanoton ja uskon, että tämä tulee olemaan mukava paikka työskennellä. Viestinnälliset asiat ovat nyt alussa vieneet valtaosan ajastani, erityisesti tutkimusyksikön englanninkielisten nettisivujen sisällöntuotanto ja päivittämistyö, joka jatkuu edelleen.
Varpu: Olen päässyt tutustumaan HAMKin monipuolisiin projekteihin ja käytännönläheiseen tutkimukseen. Tällä hetkellä HAMK Biossa kokeillaan esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja rehupaalien hallinnassa, ravinteiden kierrätystä levän avulla ja biohiiltä osana jätteenhallintaa. Samalla olen tutustunut työkavereihini pääasiassa etänä mutta jonkin verran myös kasvokkain. Lisäksi käynnissä on suuria kansainvälisiä projekteja, ja hoidan viestintää kahdessa hankkeessa, joissa viedään maatalouden koulutusosaamista Afrikan maihin.
Mikä on yllättänyt tai mitä ette ole ennen tienneet HAMKista?
Heidi: Koska en ollut mitenkään aktiivisesti seurannut HAMKin tiedotusta aiemmin, itselläni ei ollut käsitystä siitä, kuinka laajaa ja ammattimaista TKI-toimintaa täällä tehdään. Toiminnan yhteiskunnallinen merkittävyys sekä arvomaailma ja edistettävien asioiden tärkeys tekevät työstä merkityksellistä ja siten siihen on helppo sitoutua. Se on ollut hienoa havaita.
Varpu: Yllätyin biotalouden tutkimusympäristöjen monipuolisuudesta. Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa on monipuoliset opetus- ja laboratoriotilat, ja olen päässyt tutustumaan myös Lepaan ja Mustialan kampusalueille. Lepaalla on vaikuttavat historialliset tilat ja monipuoliset kasvuympäristöt puutarhakasveille ulkona, kasvihuoneissa ja kontissa. Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on valloittava maaseutuidylli, joka pitää sisällään muun muassa luomunavetan. Tarkoituksenani on päästä syksyn aikana tutustumaan myös Forssan laboratorioihin ja Evon opetusmetsään.
Mitä haluaisitte työllänne edistää ja mikä sai teidät kiinnostumaan HAMKista työnantajana?
Heidi: Toivoisin, että voisin omalla työlläni ja toiminnallani edistää tutkimusyksikön tunnettuutta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Toivon myös, että selkeyttämällä tutkimusyksikön toimintatapoja esimerkiksi henkilöstöön liittyen, prosessien työllistämisvaikutus vähenisi ja asiantuntijoilla jäisi entistä enemmän aikaa omaan ydintekemiseensä. Ensin on tietenkin päästävä toimintaan hyvin sisälle, että voi nähdä kehittämismahdollisuuksia.
Korkeakoulumaailma on itselleni aivan uudenlainen työskentely-ympäristö ja koen sen kiinnostavana uutena askeleena työurallani. Työskentely HAMK Tech -tutkimusyksikössä tuo myös mukanaan erilaisen ja mielenkiintoisen näkökulman valmistavaan teollisuuteen ja tuotekehitykseen, joka oli itselleni tuttua yrityspuolelta. Kansainvälisyys oli myös vahva plussa HAMKille hakeutumisessa. HAMK Techissä työskentelee useita eri kansallisuuksien edustajia sekä kansainvälisiä opiskelijoita, joten englanti on päivittäinen työkieleni. Tämä on hieno asia kielitaidon säilymisen ja kehittymisen kannalta.
Varpu: Biotalous oli itselleni kaiken kaikkiaan melko vieras aihealue ennen kuin aloitin työt HAMKissa. Biotalousalaan sisältyy laaja kattaus maa-, metsä- ja vesitalouden tutkimusaiheita, joiden avulla voidaan kehittää yhä kestävämpää elintarviketuotantoa, ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja hillitä ilmastonmuutosta. Tämä oli minulle merkittävä syy hakeutua HAMKille, sillä halusin valjastaa viestinnän ja markkinoinnin osaamiseni edistämään jotakin yhteistä hyvää. Koulutus ja tutkimus ovat asioita, joita arvostan suuresti, ja toivon työlläni voivani tuoda tiedettä lähemmäksi myös muuta kansaa.
Blogipostauksen pääkuva: Bruno/Germany Pixabaystä
