“Tutkimusetiikka on luotettavan ja vakavasti otettavan tutkimuksen pohja. Jos tutkimusta ei ole tehty alusta saakka eettisesti kestävästi, vähentää se merkittävästi tutkimuksen vastuullisuutta”, sanoo HAMKin tutkimuseettinen tukihenkilö, palveluasiantuntija Anna Mikkonen. Tässä blogipostauksessa tutustutaan siihen, mitä tutkimusetiikan huomioiminen tarkoittaa organisaatiossamme käytännössä.
Koulutusten osalta eettisiä toimintoja on kehitetty uudistamalla opinnäytetyöohje, jossa selvitetään hyvä tieteellinen käytäntö opinnäytetyön eri prosesseissa (esim. aineiston keruussa ja tulosten esittelemisessä) sekä mm. tutkimuslupiin ja tietosuojaan liittyvät asiat. Uudistetun ohjeen ohella opinnäytetöiden ohjaajille on tarjolla henkilöstövalmennusta ja jokaisen hamkilaisen opinnäytettä tekevän opiskelijan on suoritettava eettisten asioiden osaamistesti.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan puolella tutkimuseettiset asiat otetaan aiempaa systemaattisemmin huomioon jo heti hankkeen alkumetreillä. Alkaville hamkilaisille hankkeille on laadittu yleisohje, jossa selvennetään esimerkiksi tutkimuslupa-asioita ja eettisen ennakkoarvion merkitystä. Lisäksi hankkeiden aloituskokouksissa on nykyään mukana aina myös HAMKin tutkimusetiikan ja -viestinnän asiantuntijat.
Seuraavaksi perehdymme tarkemmin siihen, miten tutkimusetiikka käytännössä huomioidaan TKI-toiminnassamme.
“On hyvin todennäköistä, että eettinen ennakkoarviointi tarvitaan”
Hankkeen aloituskokouksessa käydään läpi mm. kerätäänkö hankkeessa henkilötietoja, miten niitä käsitellään ja säilytetään sekä tarvitaanko julkaisujen tekijyyssopimuksia tai eettistä ennakkoarviointia. Tutkimusetiikkaa voi myös lähestyä kysymyksin.
“Onko hankkeen kohderyhmänä alaikäiset? Kerätäänkö sellaista tietoa, josta ei voida kysyä suostumusta osallistujilta tai onko tutkimusaihe arkaluontoinen? Jos esimerkiksi joihinkin näistä kysymyksistä vastaus on kyllä, tutkimukselle pitää pyytää eettinen ennakkoarviointi. Muissakin tilanteissa on hyvin todennäköistä, että eettinen ennakkoarviointi tarvitaan, ja siksi siihen kannattaakin varautua jo tutkimusta suunniteltaessa”, Mikkonen selventää.
Eettisen ennakkoarvioinnin tekee pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteellinen eettinen toimikunta, johon HAMK kuuluu. Tutkimuksen tekijän tulee tarjota toimikunnalle riittävät tiedot siitä, miten tutkimuksessa huomioidaan eettiset asiat sekä varata riittävästi aikaa prosessille.
“Toimikunta pyytää tarvittaessa lisätietoja ja antaa sitten puoltavan tai kieltävän lausunnon. Vasta kun tutkimus on saanut puoltavan lausunnon, tutkimusta voi lähteä toteuttamaan. Eettistä ennakkoarviointia ei voi tehdä jälkikäteen.”
Tutkimuseettiset tukihenkilöt ohjaavat ja neuvovat
HAMKissa tutkimuseettistä tukea antavat Anna Mikkonen ja tutkimuspäälikkö Mervi Friman, joka myös edustaa HAMKia tutkimuseettisessä neuvottelukunnassa. Mikkonen puolestaan suorittaa parhaillaan kansainvälistä tutkimusetiikkakouluttajien Virtue-koulutusta.
“Meiltä voi pyytää neuvoa kaikenlaisissa tutkimuseettisissä asioissa. Olemme myös mukana antamassa objektiivisesti neuvoa hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyissä. Lisäksi tarjoamme koulutusta ja ohjausta”, Mikkonen jatkaa.
HAMKissa otetaan tutkimuseettiset asiat vakavasti ja osaamista kehitetään jatkuvasti. Työntekijät voivat kerryttää osaamistaan esimerkiksi osallistumalla tutkimuseettisiin koulutuksiin, joita on suunnitelmissa toteuttaa myös yhteistyössä pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kanssa. Halutessaan hamkilaiset voivat testata osaamistaan suorittamalla aiheeseen liittyviä osaamismerkkejä. Lisäksi HAMKin henkilöstöintraan on koottu kattavasti tietoa tutkimusetiikasta ja siihen liittyvistä prosesseista.
Kirjoittaja: Inka Stormi
Blogitekstin pääkuva: HAMKin kuvagalleria
Näin tutkimusetiikka on kehittynyt HAMKissa
HAMKin ensimmäiset tutkimusetiikan askeleet otettiin v. 2012, kun Hämeen, Lahden ja Laurea ammattikorkeakoulujen (Federation of Universities of Applied Sciences-liittouma, FUAS) yhteinen toimikunta aloitti toimintansa. Toiminta jatkui FUAS-liittouman purkuun, vuoteen 2017, saakka.
Vuonna 2017 tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) käynnisti tukihenkilötoiminnan. Tämä tarkoittaa, että jokaisessa suomalaisessa korkeakoulussa ja tutkimuslaitoksessa on eettinen tukihenkilö, jolta voi kysyä neuvoa esimerkiksi ristiriitaisissa tutkimuseettisissä tilanteissa.
“Tämä oli tärkeä rakenteellinen muutos, minkä jälkeen eettisen toiminnan merkitys on tullut yhä enemmän esiin HAMKissa ja muissa korkeakouluissa”, toteaa Mikkonen.
HAMKissa tutkimuseettisinä tukihenkilöinä toimivat tällä hetkellä Anna Mikkonen ja Mervi Friman.
Vuonna 2018 HAMK liittyi Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen yhteiseen tutkimuseettiseen toimikuntaan, josta voit lukea lisää täältä.
