HAMK Edu -tutkimusyksikössä tutkitaan, tuetaan ja kehitetään mm. ammatillista koulutusta, korkeakoulutusta, opettajankoulutusta, työyhteisöjä ja organisaatioita. Edu tekee tutkimusyhteistyötä kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, ammatillisen koulutuksen ja työelämän organisaatioiden kanssa. Tämän kertaisessa blogikirjoituksessa vieraillaan 14.-15.11.2019 järjestetyillä AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä, joilla oli kertomassa ja keskustelemassa tutkimus- ja hanketöistään myös hamkilaisia.
”Tyhjennä oma näyttämösi”
Ammatillisen opettajankoulutuksen lehtori Sanna Ruhalahti puhui tutkimuspäivillä syväsuuntautuneesta oppimisesta, jota hän on käsitellyt myös tänä keväänä valmistuneessa väitöskirjassaan.
Syväoppimisesta on todettu, että se vaatii tiedon arvioinnin, analysoinnin ja vertailun lisäksi korkeamman tason ajattelutaitoja, autenttisia opiskelutilanteita, dialogisuutta sekä yhteisöllistä tiedonrakentamista ja luomista. Syväoppimisen vaiheet koostuvat sekä yhteisöllisistä että itseopiskelun vaiheista.
Ruhalahti korosti erityisesti dialogiosaamisen ja oppijayhteisön merkitystä. Dialogisuuden keskeisimpiä taitoja ovat esimerkiksi kuuntelu, tiedusteleminen ja omien olettamuksien syrjään vetäminen tai kuten Ruhalahti sanoitti ”oman näyttämön tyhjentäminen”.
”Ollakseen läsnä pitää osata tyhjentää oma näyttämö. Omien olettamuksien syrjään vetäminen liittyy siis läsnäolon taitoon tässä ajassa.”
Dialogiosaamista on muun muassa kehitetty HAMKin ammattillisessa opettajankoulutuksessa.
”Dialogisuus on integroitava koko oppimisprosessiin. Kun oppijayhteisö on valmennettu dialogitaidoilla, oppijat tulevat tietoisiksi myös omasta osallisuudestaan ja siitä, miten oma osallistuminen heijastuu koko oppijayhteisön oppimiseen”, Ruhalahti totesi.
Ammatti-identiteetistä osaamisidentiteettiin – Mitä osaaminen on ja miten se tehdään näkyväksi?
Ohjaustyön näkökulmaa tuotiin esiin myös tutkimuspäivien pyöreän pöydän keskusteluissa.
”Nykyajan työura koostuu eri mittaisista episodeista, mikä vaatii erilaista osaamista ja uteliasta mieltä. Ammatti-identiteetin sijasta pitäisi pikemminkin puhua osaamisidentiteetistä. Työurien muuttuminen haastaa myös uraohjauksen ajattelua”, totesivat lehtori Soili Rinne, lehtori Sanna Heino ja koulutuspäällikkö Anu Raudasoja.
He kertoivat OSATA – Osaamispolkuja tulevaisuuteen –hankkeesta, jossa toteutetaan osaamisidentiteetin kehittymistä tukevaa toimintamallia ammatillisille oppilaitoksille. Lue lisää OSATA-hankkeesta hankesivuilta.
Ohjaustyötä ja osaamista käsiteltiin myös lehtori Anne-Maria Korhosen pitämässä esityksessä. Korhonen puhui ePortfolioiden hyödyntämisestä osaamisen näkyväksitekemisessä sekä siihen liittyen ohjaamisen menetelmistä ja osallistujien motivaatiosta. Korhosen esitys liittyi hänen tällä hetkellä valmisteilla olevaan väitöskirjaansa.
ePortfoliotyöskentelyä on testattu ja tutkittu esimerkiksi HAMKin ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Korhosen havaintojen mukaan ePortfoliotyöskentelyn motivoivina tekijöinä ovat muun muassa henkilökohtainen kasvu, oman osaamisen näkyväksi tekeminen sekä ePortfolion hyödyntäminen opetustyössä ja työnhaussa. Suosittuja työkaluja olivat esimerkiksi Blogger ja WordPress.
”Oli hieno kuulla, miten opiskelijat hyödynsivät ePortfolioita henkilökohtaisen kasvun ja oman osaamisen esille tuomiseen. Koulutuksessa voisikin tuoda näkyvämmäksi jatkuvan oppimisen ja sen, miten omaa osaamista saa näkyväksi”, Korhonen pohti esityksessään.
Työuran ohjausta ja seurantaa
Uraohjauksen valmiuksia on puolestaan kartoitettu Työuralle -hankkeessa, josta olivat kertomassa koulutuspäällikkö Anu Raudasoja ja lehtori Ismo Turve.
Hankkeen johtopäätösten mukaan ammatillisten opettajien uraohjausvalmiuksissa on suuria yksilöllisiä eroja, minkä takia uraohjausosaamiseen tulee kiinnittää ammatillisessa koulutuksessa erityistä huomiota. Opettajan taustalla, kuten kokemuksella tai koulutuksella, ei havaittu olevan vaikutusta uraohjausvalmiuksiin. Opettajat joilla oli heikot uraohjausvalmiudet kokivat saavansa uraohjaukseen vain vähän tukea omasta organisaatiostaan tai kollegoiltaan. He myös kokivat uraohjauksen merkityksen vähäiseksi.
Tutkimuspäivävierailijat pohtivatkin uraohjausvalmiuksien suuriin eroihin osasyyksi sen, että opettajat ovat oppineet oman alansa opettamista, mutta uraohjauksen osaamisen kartuttaminen on saattanut jäädä vähäiseksi.
Lisäksi tutkimuspäivillä avattiin kuluneen vuoden aikana tehtyjen uraseurantakyselyjen tuloksia. Kyselyissä selvitettiin vuonna 2013 ja 2014 ammattikorkeakoulusta valmistuneiden (AMK ja YAMK) työuria, työmarkkinatilannetta ja tyytyväisyyttä tutkintoon. Tutkimuspäivillä uraseurantatietoja oli esittelemässä AMKista uralle-uraseurantatiedot käyttöön -hanke. Hanke on valtakunnallinen ja siinä HAMKista projektivastaavana on tutkijayliopettaja Jaana Kullaslahti.
Kevään kyselyssä esimerkiksi havaittiin, että vastaajista yrittäjäksi ryhtyneitä oli kokonaisuudessaan hieman alle neljä prosenttia, mutta muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhujista noin kahdeksan prosenttia työllisti itsensä yrittäjänä nyt, viisi vuotta valmistumisensa jälkeen.
Tiedot jaetaan myös vipunen ja töissä.fi –nettisivustoille. Osaa uraseurantakyselyn kysymyksistä käytetään myös ammattikorkeakoulujen laadullisen työllistymisen mittarina. Näiden kysymysten perusteella määräytyy kolme prosenttia ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta.
Vuosittain järjestettävät tutkimuspäivät kokosivat tänä vuonna ammatillisen koulutuksen ja sen tutkimuksen asiantuntijat teknologian murros –teeman ympärille. Noin kymmenkunta HAMK Edun ja ammatillisen opettajakorkeakoulun työntekijää oli tutkimuspäivillä kertomassa ajankohtaisista tutkimus- ja kehityshankkeistaan sekä osallistumassa vuoropuheluun alan tutkijoiden, kehittäjien, elinkeinoelämän ja päätöksentekijöiden kanssa.
Inka Stormi
