HAMKin julkaisuportaalista HAMK Unlimitedistä saa mielenkiintoista tietoa myös opintoihin liittyviin projekteihin. Tähän postaukseen on kerätty neljä erilaista julkaisua, jotka herättivät työharjoittelija Lauran mielenkiinnon.
Suoritan työharjoittelua HAMKin strategisessa viestinnässä. Työharjoittelu alkaa olemaan puolessa välissä ja olen oppinut jo todella paljon. Silmäni ovat auenneet, ehkäpä eniten juurikin sille, kuinka monipuolinen kokonaisuus HAMK oikeasti on. Opiskelijana en ole aiemmin perehtynyt HAMKissa toimiviin tutkimusyksikköihin, HAMK Bioon, HAMK Eduun, HAMK Smartiin ja HAMK Techiin tai HAMKin julkaisuportaaliin, HAMK Unlimitediin. Löysin monta mielenkiintoista julkaisua, joista koen olevan hyötyä sekä opiskelussani tradenomiksi että siirtyessäni työelämään valmiina tradenomina. Seuraavaksi kerron neljästä erilaisesta julkaisusta, joihin tutustuin tarkemmin.
Podcastista taitoja arkeen ja työelämään
Nykypäivänä podcastien kuuntelu on todella suosittua ja aiheita löytyy monia. Kuuntelin lenkillä ollessani HAMK Unlimited podcastin jakson 8, toisen osan: Dialogiosaamisen osataidot. Tässä podcastissa dialogivalmentajat ja -aktivistit Sanna Ruhalahti, Hanne Mäki-Hakola, Riikka Michelsson ja Helena Aarnio keskustelevat dialogisuudesta ja sen osataidoista.
Podcastin jaksosta isoin saamani oppi oli, että omien ennakkoluulojen tyhjentäminen ennen keskusteluun ryhtymistä luo optimaalisen tilanteen sille, että keskustelun pohjalta syntyy luovia ratkaisuja ja uusia oivalluksia. Kuuntelun ja kysymisen taidon oppiminen on ensiarvoisen tärkeää ja sitä voi itse harjoitella ja kehittää. Olen huomannut, että varsinkin ryhmätöitä tehdessä dialogisuuden taidot korostuvat. Usein kun ajatus ei juokse ja uusia ideoita ei ryhmässä synny, voi rennolla vuorovaikutuksella tuottaa ideoita. Ihmisten välillä pitäisi olla aitoa vuorovaikutusta, halua kuunnella ja ymmärtää toisen puhetta, jotta jokainen ryhmän jäsen uskaltaa rohkeasti heittää ilmoille hullujakin ajatuksia, koska silloin voi lopputuloksena olla jotain mieletöntä.
Podcastin innoittamana haluaisinkin kehittää vuorovaikutustaitojani, esimerkiksi taitoa kuunnella ja aitoa läsnäoloa. Arki on usein kiireistä meillä kaikilla, ja sen takia varmasti moni vuorovaikutustilanne jää vailla aitoa läsnäoloa. Dialogisuutta tutkitaan ja kehitetään HAMK Edussa.
Robotiikka, uhka vai mahdollisuus?
Kuten kaikki tiedämme, robotiikan hyödyntäminen varsinkin teollisuudessa on kasvanut ja kehittynyt viime vuosien aikana hurjasti. Tämä on itselleni vielä suhteellisen vierasta, ja sen takia valitsin juuri tämän Collaborative Robots Transforming Work and Learning -artikkelin yhdeksi osaksi tätä postausta. Artikkeli antoi kattavan kuvan siitä, mitä robotilta vaaditaan, jotta siitä olisi hyötyä yrityksen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Parhaimmillaan robotti ei ole vain osa koneistoa, vaan se toimii linjassa ihmisen kanssa, pystyy hoitamaan useita erilaisia tehtäviä ja on helposti sekä nopeasti ohjelmoitavissa uudelleen uusien tehtävien syntymisen myötä.
Palvelujen automatisointi on nykypäivää ja se tulee tutuksi varmasti jokaisella alalla tulevaisuudessa. Viime vuosien aikana olen kuullut puhuttavan kauhukuvia siitä, kuinka robotit vievät ihmisten työt ja olen ollut siitä kauhukuvasta kieltämättä hieman huolissani. Lukiessani artikkelia sain mielenrauhan siitä, että robotteja ei kehitetä korvaamaan työntekijöitä, vaan olemaan heille avuksi, jotta vaativimmat työt voidaan tehdä työntekijöille helpommiksi. HAMK Unlimitedissä julkaistaan suomen lisäksi englanniksi ja ruotsiksi ja tämä artikkeli on englanniksi. Robotiikka on yksi HAMK Techin tutkimusalueista.
Videosta uutta näkökulmaa maitohyllylle
Uutta tietoa ja oppia on helppo saada myös videon kautta, ja sen takia katsoin videon Mustialan navetasta, joka on kevään 2020 aikana muuttunut luomunavetaksi. Mustiala on yksi HAMKin seitsemästä kampuksesta. Videolla kerrottiin, minkälaisilla muutoksilla normaalista lypsykarjanavetasta saadaan luomunavetta. Valitsin tämän videon, koska vaikka mielelläni ostan lähi- ja luomuruokaa, ei minulla ollut tietoa siitä, mikä oikeastaan maidosta tekee luomun. Video oli todellinen tietopaketti, ja koen, että katselen nykyään luomumaitopurkkia erilaisin silmin. Tiesitkö, että luomunavetassa lattiapintaa pitää olla vähintään 6m²/lehmä? Tai että, vähintään 5% lattia-alasta tulee olla valoa läpäisevää materiaalia, esimerkiksi siis ikkunoita? Video lisäsi tietoisuuttani luomumaidon tuottamista kohtaan paljon, ja osaan arvostaa entistä enemmän luomumaitoa tuottavia tiloja. Mustialan luomunavettaa esimerkiksi hyödynnetään HAMK Bion tutkimus- ja kehityshankkeissa tutkimusympäristönä.
Ammattitaitoa alojen yli
Olen ensimmäiseltä ammatiltani lähihoitaja, ja työskennellyt sosiaali- ja terveysalan töiden parissa yli kymmenen vuotta. Jo tradenomiopintojeni alussa huomasin, että jo karttuneesta työkokemuksesta on hyötyä myös opiskelussa, vaikka ala onkin täysin eri. Minua kiinnostaa, miten saisin jatkossa hyväksikäytettyä lähihoitajana hankkimaani työkokemusta, joten Hyvät käytännöt asiakaslähtöisten ja monitoimijaisten palvelujen kehittämisessä -artikkeli kiinnosti minua sen takia.
Asiakaslähtöisyys on viime vuosina korostunut kaikenlaisissa palveluissa ja organisaatiot ovat ottaneet tämän osaksi liiketoimintastrategiaansa alasta riippumatta. Erilaisen tiedon kerääminen helpottaa toimintatapojen muuttamista ja asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan entistä paremmin. Työt sosiaali- ja terveysalalla ovat muuttuneet jo sinä aikana, kun itse olen niitä töitä tehnyt. Asiakkaiden kunnioituksen ja heidän lähipiirinsä huomioon ottamisen merkitys on kasvanut ja sitä pidetään työn perustana. Artikkelin sai minut myös ymmärtämään enemmän sitä, miksi asiakaslähtöisyys on niin tärkeä sosiaali- ja terveysalalla. Artikkelin myötä mietin myös asiakaslähtöisyyden merkitystä omalla alallani. Asiakaspalvelu kostuu juurikin asiakkaan huomioon ottamisesta sekä hänen tarpeisiinsa vastaamisesta, joten asiakaslähtöisyys on tärkeä ottaa huomioon myös liiketaloutta opiskellessa. Liiketoimintojen ja palvelujärjestelmien kehittäminen lukeutuu erityisesti HAMK Smartin vahvuuksiin.
Pohdintaa
Erilaisiin julkaisuihin tutustuminen on kannattavaa, koska kaikkea oppimaansa ja lukemaansa voi käyttää hyödyksi omassa oppimisessa ja siirtyessään työelämään. Aiemmin opittuja asioita pystyy monipuolistamaan ja kasvattamaan erilaisten artikkeleiden ja uutisten pohjalta. Lisäksi tutustuminen jo tuttuihin asioihin erilaisten julkaisujen kautta antaa uusia näkökulmia omaan toimintaan ja auttaa täydentämään omia ajatuksia aiheesta. Uuden tiedon hankkiminen ei kuitenkaan koskaan ole haitaksi ja esimerkiksi podcastien kuuntelun kautta, vaikkapa lenkkipolulla tai siivotessa, voit rikastaa ajatusmaailmaasi tavallisten arkisten asioiden ohella.
Kirjoittaja Laura Lindström opiskelee HAMKissa toista vuotta tradenomiksi ja suoritti harjoittelunsa HAMKin strategisessa viestinnässä.
Kuva: Laura Lindström
