Kanta-Hämeessä tehtiin kokeiluja, jotka tuottivat esimerkiksi käyttöliittymän rakennusten energiankulutuksen, väkimäärien liikkeiden, maaperän ominaisuuksien tai vaikkapa vapaiden pysäköintitilojen tarkastelemiseksi. Apuna käytettiin muun muassa virtuaalimalleja, sensoreita, konenäköä ja tekoälyä.
Kuinka esimerkiksi kaupungit ja kunnat voisivat hyödyntää uusien teknologioiden ja tietoliikenneyhteyksien myötä jatkuvasti kasvavaa datamäärää? Tähän kysymykseen on saatu vastauksia, kun HAMK Smart -tutkimusyksikössä on viime aikoina tutkittu digitalisaation mahdollisuuksia mm. kaupunkirakenteen suunnittelussa Liikenne 4.0 sekä 5G Start-hankkeissa.
5G Start – Valmistautuminen 5G Hämeeseen -hankkeessa toteutettiin ns. Asemanranta-pilotti. Yhtenä hankkeen tuotoksena rakennettiin avoimista lähteistä sekä eri yhteistyökumppaneiden aineistoista virtuaalinen malli (digitaalinen kaksonen) Asemanrannan asuinalueesta. Mallin visualisointia työstettiin yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa käymällä läpi suunnitelmia ja arkkitehtuurimalleja, jotka sitten implementoitiin kokonaisratkaisuun. Virtuaalimallin päälle rakennettiin käyttöliittymä, jossa eri yhteistyökumppaneilta saadut aineistot visualisoitiin näkyviksi datapisteiksi.
Käyttöliittymän avulla voitaisiin tarkastella reaaliajassa esim. vapaata pysäköintitilaa alueella, alueen väki- ja pyöräilijämääriä, rakennuskohtaisia energiadatoja (tietyltä ajalta), kaukolämpöverkon sekä mahdollisten 5G-tukiasemien sijainteja alueella, maaperän tietoja (kosteus & lämpötila) sekä kävelykadun tapahtumakalenteria.
Liikenteeseen keskittyvä hanke, Liikenne 4.0, puolestaan tuotti arvokasta tietoa tekoälyn avulla mm. liikkumisen mittaamisesta, väylien kunnosta tai sääolojen vaikutuksesta pyöräilyyn tai vaikkapa torin kävijämääriin. HAMK loi yhteistyökumppaneidensa kanssa erilaisia kokeiluympäristöjä, joiden taustalla on ollut liikenteen data sekä digitaalisen osaamisen kehitys. Liikenteen suunnittelun kannalta arvokasta tietoa voitiin kerätä muun muassa pyöräväylien kunnosta, jota havainnoitiin sensoreiden sekä tekoälypohjaisten ratkaisujen avulla.
Konenäköä puolestaan pystyttiin hyödyntämään esimerkiksi Hämeenlinnan torialueen liikkumisen tutkimisessa sekä pyöräily- ja kävelyväylien datan keruussa. Kokeiluympäristöjen avulla toteutetut ratkaisut toivat myös yhteistyökumppaneille uutta ja hyödyllistä tietämystä oman toimintansa ja palveluidensa kehittämiseen.
Katso lyhyet mutta sitäkin informatiivisemmat videot Liikenne 4.0 ja 5G Start -hankkeisiin liittyen:
Palvelukoordinaattori
HAMK Smart -tutkimusyksikkö
