Uusiin teknologioihin tutustumassa

Blogikirjoitus liittyy kolmen sairaanhoitajaopiskelijan opinnäytetyöhön ”Älykäs teknologia – uusi haaste hoito- ja hoiva-alan työntekijöille”.

Riihimäellä ympärivuorokautista hoivaa tarjoavassa Riihikodissa on koottu yhteen asiakashuoneeseen uusia teknologioita, joihin Riihimäen kotihoidon Tukiverkkotiimin hoitajat tutustuivat Riihimäen kaupungin digitaalisuusvastaavan johdolla helmikuussa 2021. Tukiverkkotiimin tehtävänä on ottaa vastaan kaikki kotihoitoon tulevat asiakkaat. Uusien asiakkaiden asiakkuus käynnistyy Tukiverkkojaksolla, jossa asiakkaan kanssa sovitaan juuri hänen tarvitsemistaan palveluista ja tehdään toimenpiteitä itsenäisen toimintakyvyn turvaamiseksi. Pyrkimyksenä on kehittää asiakkaan omaa toimintakykyä ja tarjota kaikille mahdollisuus selviytyä arjessa itsenäisesti.

Tutustuttavana oli Suvanto Caren järjestelmä huoneessa liikkumisesta kertovine sensoreineen, Evondos lääkeannostelurobotti, pesevä ja kuivaava WC-istuin sekä sänky, joka auttaa esimerkiksi ylösnousemisessa sängystä. Osalle tiimiläisistä ennestään tuttu oli Evondos -lääkeannostelurobotti, jonka käyttöönotto on meneillään Riihimäen kotihoidossa. Sairaanhoitajat olivat osallistuneet Evondos Oy:n järjestämään koulutukseen, ja laite on ollut kotihoidon toimistolla muidenkin tutustuttavana.

Haastattelimme koulutukseen osallistuneita hoitajia teemahaastattelulla ja tarkoituksenamme oli selvittää ajatuksia uusien teknologioiden tulemisesta yhä tiiviimmin osaksi hoito- ja hoivatyötä. Haastateltavat olivat pitkän linjan ammattilaisia, joilla hoitotyön kokemusta oli kymmeniä vuosia. Kaikki olivat ensimmäistä kertaa tutustumassa uusiin teknologioihin Riihikodin robohuoneessa.

Riihimäellä tarjotaan etähoivaa kuvapuhelinpalvelun avulla, joka on suosittu ja toimivaksi havaittu tukimuoto koti- ja kotisairaanhoidon asiakkaille. Osa haastateltavista käytti omassa työssään etähoivaa, joten uusiin teknologioihin oli jo konkreettista kosketuspintaa. Palveluiden laajentuessa tulevaisuudessa Evondos -lääkeannostelurobotilla, on työntekijöillä seuraava uusi teknologia haltuunotettavana.

Kartoitettaessa uusien teknologioiden käyttöön annettavaa koulutusta, oli haastateltavilla yhteinen näkemys riittävän konkreettisen koulutuksen tarpeellisuudesta. Osa oli opetellut etähoivaa vierihoidossa kouluttajan kanssa, oikeata etähoivaa tehden ja Evondos lääkeannostelurobottia oli koulutettu lähikoulutuksena siten, että laitetta oli konkreettisesti päässyt koulutuksessa käyttämään. Enemmän teoriapainotteisen koulutuksen koettiin enemmänkin tukevan jo opittua kuin olevan yksistään hyvä tapa aivan uuden teknologian opettelemiseen. Hyvät käyttöohjeet tukivat asioiden mieleen palauttamista, vaikka koulutuksesta olisi kulunut jo vähän aikaakin. Evondoksen mukana tulevat ohjeet koettiin hyviksi, ja niiden koettiin helpottavan robotin käyttöönottoa sekä käytön opastamista asiakkaille. Lisäksi tiimin sisäinen työkavereiden tukeminen uusien teknologioiden opettelemisessa nousi haastattelussa esiin, eli toinen toistaan tukien uusien asioiden tekeminen siten, että ketään ei jätetä yksin.

Hoitajien valmiudet uusien teknologioiden opetteluun ja käyttöönottoon koettiin hyviksi. Hoitotyön koettiin olleen jo pitkään sen tyyppistä, että uutta asiaa on pitänyt ottaa haltuun jatkuvasti. Lisäksi esille nousi nuoremman sukupolven paremmat valmiudet teknologian käyttöön luonnostaan, koska ovat pienestä pitäen erilaisia teknologiota käyttäneet. Haasteina nähtiin ajan puute, koska töitä on liikaa työaikaan nähden. Kuormittuneet työntekijät eivät välttämättä ota innolla vastaan uutta, etenkin jos sen koetaan lisäävän työkuormaa entisestään. Uuden teknologian kohdalla tulee pystyä osoittamaan, että se helpottaa tulevaisuudessa työn tekemistä sekä tulee hyödyttämään asiakkaita. Lisäksi aikaa tulee varata koulutukseen ja uuden opettelemiseen.

Hoitoalan opintoihin toivottiin lisää teknologisia valmiuksia antavia opintoja. Vastavalmistuneiden hoitajien sekä harjoittelussa olevien opiskelijoiden toivottiin tuovan uutta tietoa työpaikalle erityisesti uusimmista teknologioista, sekä tulossa olevista asioista, joita voitaisiin tulevaisuudessa ottaa käyttöön. Eri työpaikoilla on käytössä eri teknologioita, joten syvällisempi osaaminen yksittäisen teknologian käyttöön ei välttämättä ole tarpeen, se opetellaan sitten työelämässä.

Kun keskustelimme teknologian mukana tulevista haasteista sekä sen mahdollisuuksista, esille nousi huoli inhimillisen kohtaamisen jäämisestä taka-alalle. Robotiikan ja ylipäätään uuden teknologian tulisi tukea työn tekoa sekä ihmisten valmiuksia hoitaa itse itseään ja vapauttaa aikaa hoitotyölle. Sen tulee säilyä apuvälineenä, joka mahdollistaa resurssien riittämisen ihmisen tekemään hoitotyöhön. Teknologiat luovat turvallisuutta hoidettaville ja ne voivat antaa myös mielenrauhaa hoitajille, koska niiden kautta on mahdollista saada tietoa mitä asukkaan kotona tapahtuu. Tällöin esimerkiksi tapaukset, joissa tieto potilaan kotiutumisesta sairaalasta ei ole tavoittanut kotihoitoa voitaisiin ehkäistä, koska tieto asukkaan kotiutumisesta tulisi kotona olevan seurantajärjestelmän kautta. Teknologioiden arvioitiin myös tuovan apua tehtäviin, joita tekemään tarvitaan nyt kaksi hoitajaa. Tulevaisuudessa esimerkiksi potilaan nostoista voidaan selvitä teknologia-avusteisesti yhden hoitajan toimin, joka taas vapauttaa resursseja ja luo säästöjä.