Pyöräilyä tuetaan myös monenlaisilla taloudellisilla ohjauskeinoilla. Etuisuuksia on tarjolla niin työnantajille kuin yksittäisille pyöräilijöillekin. Moni onkin jo tarttunut mahdollisuuteen vaihtaa romuauto sähköpyörään ja yhä useampi työnantaja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden hankkia työsuhdepolkupolkupyörä. Uusi mahdollisuus tuli voimaan vuoden alusta verouudistuksen myötä. Useat työnantajat ovat tukeneet työmatkapyöräilyä taloudellisesti jo pitkään.
Pyöräilyn edistämiseen liittyviä taloudellisia etuisuuksia on monenlaisia ja niitä on tullut käyttöön viime vuosina useampia. Taloudellisiin ohjauskeinoihin kuuluvat erilaiset tuet, lainat ja verohelpotukset. Valtion tukia on kohdistettu pyöräilijöille ja työnantajille. Työnantajat puolestaan ovat ottaneet käyttöön omaehtoisesti monenlaisia taloudellisia kannustimia.
Tuet työnantajan kautta pyöräilijälle
Työnantajat voivat halutessaan tarjota työntekijöille työsuhdepyöräedun. Työsuhdepyörän hankinnasta vastaa työnantaja, joka pidättää pyörän hankinnan kustannukset työntekijän palkasta tai tarjoaa sen palkan päälle tulevana etuna. Työsuhdepyöräetu on työntekijälle tuloverovapaata 1 200 euroon asti vuodessa (vuoden 2021 verotus). Edusta ei muodostu veronalaista tuloa, jos edun arvo on alle 1 200 euroa vuodessa.
Työsuhdepyöräksi voi hankkia myös 1 200 euroa kalliimman polkupyörän, jos pyörän hankintakulut jaetaan usealle vuodelle. Esimerkiksi jos kulut jaetaan kolmelle vuodelle, voi työsuhdepyöräksi saada 3 600 euron arvoisen pyörän tai pyöräpaketin. Etu koskee sekä tavallisia että sähköavusteisia polkupyöriä. Edun piiriin sisältyy pyörään kiinteästi kuuluvat lisävarusteet, kuten ajovalot, nastarenkaat, lukko ja pyöräilykypärä. Työsuhdepyörä on tarkoitettu työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön ja pyörällä saa ajaa työmatkojen lisäksi vapaa-ajalla.
Etu on otettu käyttöön vuoden 2021 alusta. Joitain tarkennuksia työnantajan rooliin ja maksuihin on tehty samaisen vuoden kevään aikana. Verkosta löytyy monenlaisia ohjeita ja palveluita aiheeseen liittyen.
Työnantajat ovat myös vapaaehtoisesti tukeneet taloudellisesti pyöräilijöitä monin tavoin. Pyöräilijöille on myönnetty lainoja pyörän hankintaan. Pyöriä on lahjoitettu palkkiona useamman vuoden työskentelystä työnantajan palveluksessa. Työnantajat ovat tarjonneet huoltopalveluita ja varusteita kannustaakseen pyöräilyyn. Myös vapaaehtoisia kilometrikorvauksia on maksettu työntekijöille pyöräilystä.
Suorat tuet pyöräilijöille
Autojen romutustukea on voinut käyttää myös sähköpyörän hankintaan. Tästä tukimuodosta on tullutkin erittäin suosittu. Romutuspalkkion tavoitteena on ollut vähentää liikenteen päästöjä ja uudistaa Suomen ajoneuvokantaa. Tuen suosio oli vuoden 2021 alussa niin valtaisa, että valtionhallinnon talousarviossa tukeen osoitetut 8 miljoonaa euroa varattiin jo viidessä kuukaudessa loppuun. Suurin osa hakemuksista tehtiin sähköpyörien hankintaan. Toivottavasti tämä tuki jatkuu tulevaisuudessa ja sen määrää lisätään tuntuvasti.
Autojen romutustukea on voinut käyttää myös sähköpyörän hankintaan.
Vanhan auton vaihto sähköpyörään on todellinen ekoteko. Ja tämä tukimuoto auttaa omalta osaltaan pyöräliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamisessa. Vastaavia tukia sähköpyörien hankintaan on ollut aikaisemmin käytössä Ruotsissa ja Norjassa ja siellä on saatu erittäin hyviä kokemuksia.
Uusia mahdollisuuksia taloudellisiin kannustimiin
Yksi mahdollisuus pyöräilyyn kannustamiseen olisi työhyvinvointiseteleiden käyttömahdollisuus pyörän huoltoihin. Hyvin huolletulla pyörällä työmatkakin taittuu mukavammin. Tämä mahdollistaisi työnantajan taloudellisen tuen pyöräilyyn uudella tavalla.
Pyörähuoltojen ALV-verotuskantaa voisi alentaa samalle tasolle kuin liikuntapalveluiden. Tämä voisi omalta osaltaan vaikuttaa pyörien käyttöikään ja olisi kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.
Työpaikkojen olisi hyvä sopia aiheesta työntekijöiden kanssa. Erilaisia kannustuskeinoja on monia. Autojen vaihto työmatkoilla pyöriin tuo monia taloudellisia etuja myös työnantajille.
Pyöräilyyn kannustava laskuri
Hankkeen aikana ideoitiin pyöräilyyn kannustavaa laskuria yhdessä eri tahojen kanssa. Laskuri huomioisi taloudellisten näkökulmien ohella terveyden, ajansäästön ja ilmastovaikutukset. Vaikka erilaisia laskureita verkosta löytyi useita, pyöräilijälle oman tilanteen kokonaisvaltaiseen arviointiin ei sellaista löytynyt. Pyöräilyyn kannustava laskuri on kirjattu alustavasti Pyöräliiton ensi vuoden toimintasuunnitelmaan. Toivottavasti sellainen saataisiin kehitettyä kannustamaan ihmisiä pyöräilemään enemmän.
Tulevaisuudessa parempaa tietoa ja taloudellista ohjausta
Olisi todella mielenkiintoista tietää paljonko pyöräilyyn liittyvät talousvaikutukset ovat Suomessa kokonaisuudessaan liittyen esimerkiksi seuraaviin teemoihin:
- pyörien, osien ja tarvikkeiden myynti, huolto ja kunnostus
- pyöräilyinfran suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito
- pyöräilyyn liittyvä ohjaus, kampanjat ja koulutus
- pyöräilyn tapahtumat ja pyörämatkailu
- pyöriin ja pyöräilyyn liittyvä tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminta
Mitä paremmin kokonaisuus ja sen taloudelliset vaikutukset tunnetaan, sitä paremmin saadaan myös taloudelliset ohjauskeinot toimimaan. Aihe nousi esille keväällä “Pyöräilyn taloudelliset vaikutukset” -webinaarissa, jossa sitä käsiteltiin laajasti monissa erittäin ansiokkaissa esityksissä. Kokonaiskuvaa pyöräilyn kokonaistilanteesta ja taloudellisista vaikutuksista Suomessa, eri maakunnissa ja paikkakunnilla ei kuitenkaan ollut kenelläkään. Olisiko jo korkea aika teettää aiheesta koko Suomen tilanteen kattava tutkimus?
Tehty
- Työsuhdepyöräetu vuoden 2021 alusta
- Autojen romutustuen käyttö sähköpyörien hankintaan
- Hämeenlinnan kaupungin lainat pyörien hankintaan työntekijöille
Tulossa
- Pyöräilyyn kannustava laskuri
Kehitysmahdollisuuksia ja toimenpidesuosituksia
- Tuki sähköpyörien hankintaan vrt. Ruotsi & Norja
- Työhyvinvointisetelien hyödyntämismahdollisuus pyörähuoltoihin
- Kattava tutkimus pyöräilyn taloudellisista vaikutuksista Suomessa
Lähteet
Auton romutuspalkkion käyttö sähköpyörään
Pyöräilyn taloudelliset vaikutukset – webinaari helmikuussa 2021
Blogisarja on osa Kanta-Hämeen pyöräilyohjelma-hanketta
Hankkeessa tuotetaan tietoa Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyön ja Suomessa toisen kunnallisen pyöräilyn kehittämissuunnitelman tueksi. Hankkeella pyritään vaikuttamaan erityisesti pyöräilyn yleistymiseen ja kehittämiseen, vähähiilisen liikenteen edistämiseen sekä pyörämatkailun kehittämiseen.
Kevään 2021 aikana Hämeen pyöräilyohjelman blogisarja käsittelee Hämeen monipuolisesti erilaisia pyöräilyn ja pyöräliikenteen kehittämisen teema-alueita. Kirjoituksissa nostetaan esille peruskysymyksiä, esitellään viime aikojen kehitystä ja hyviä esimerkkejä sekä tunnistetaan mahdollisia kehityskohteita.
Minna Takala Tawast Cycling Clubin puheenjohtaja ja Pyöräliiton perustajajäsen
