Hallo! Wie geht’s? – Olen Erika Kallinen ja työskentelen HAMKin kirjastossa tietopalvelusihteerinä. Osallistuin saksalaisen Freie Universität Berlin (lyh. FUB) -yliopiston järjestämälle henkilöstövaihtoviikolle kesäkuussa ja ajattelin jakaa kokemuksiani ensimmäisestä Erasmus-vaihdostani. FUB on yksi Berliinin neljästä yliopistosta ja opiskelijoita on siellä huimat 32 000. Yliopisto perustettiinkin vuonna 1948 Länsi-Berliiniin vastaiskuna sille, että niin sanottu ykkösyliopisto Humboldt jäi Itä-Berliinin puolelle.
Innostuin hakeutumaan vaihtoon, sillä vaihtoviikon ohjelma vaikutti jo hakuvaiheessa todella monipuoliselta ja kesäkuun ajankohta oli sopiva töiden kannalta, kun opiskelijat lähtevät loman viettoon ja kirjasto hiljenee. Lähetin hakemuksen vaihtoviikolle vuoden alussa – monet kevään/kesän haut menivät umpeen helmikuun puolella. Maaliskuussa sain ilouutisen – yllätyksekseni pääsin kuin pääsinkin mukaan vaihtoviikolle! Meitä olikin aikamoinen porukka – kirjastolaisille järjestettyyn ohjelmaan osallistui noin 20 henkilöä, mutta koko vaihtoviikolla osallistujia oli huimat 140.
Hankin lentoliput ja varasin hotellin ajoissa, kun sain vahvistuksen matkasuunnitelmastani. Berliiniin on suora lento Helsinki-Vantaalta Tegelin lentoasemalle; näin harvemmin matkaavalle tämä oli helpotus ja kaikki sujui matkalaukkujen ja jonotuksien kanssa erinomaisen tehokkaasti.
Berliinissä on kattavat julkisen liikenteen yhteydet – käytin vaihtoviikollani sekä metroa että bussia. Metrolla ei pääse Tegelin lentoasemalle, joten ainoa vaihtoehto on bussi. Valmistauduin reissuun etukäteen hankkimalla julkisen liikenteen matkakortin netistä, niin minun ei tarvinnut ostaa yksittäisiä lippuja automaateista. Hotellini sattui myös sijaitsemaan lähellä metrolinjaa, joka kulki keskustan ja yliopiston väliä – olin aina reilun vartin päästä perillä kampuksella.
Kirjastolaisille suunnattuun ohjelmaan kuului mielenkiintoisia luentoja ja esittelyjä mm. alkuperäisille omistajille palautetuista natsien ryöstämistä kirjoista, holokaustin uhrien haastatteluaineistojen säilyttämisestä, yliopiston kirjaston tarjoamista e-aineistoista, tietokannoista, yliopiston suuresta e-oppimiskeskuksesta, avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta ja niin edelleen. Pääsimme myös ihastelemaan kampuksen lukuisia arkkitehtuurisesti vaikuttavia rakennuksia ja tietenkin perusteellisemmin yliopistokeskuksen pääalueen kahta kirjastoa.
Osallistujille järjestettiin myös vapaaehtoista vapaa-ajan ohjelmaa mm. illallinen yliopiston kampuksella, tutustuminen kasvitieteelliseen puutarhaan ja veneretki Berliinin keskustassa. Saksassa oli kesäkuun lopulla todella helteistä: +30 astetta, joten ulkona täytyi muistaa suojautua polttavalta auringolta, yötkin olivat lähes trooppisia. Ilmassa tuoksui makealta, linnut järjestivät upeita konsertteja ja puut olivat vehreimmillään. Berliinissä on myös kauniita puistoja, joissa päivän päätteeksi oli mukava tehdä pieni iltalenkki.
Vaihtoviikon järjestelyt pysyivät hienosti aikataulussa ja yliopistolla todella pidettiin huolta vaihtoviikkolaisista. Vaikka ohjelmassa mainittiin, että kustannamme lounaat itse, paikan päällä meille oli kuitenkin järjestetty kampuskortit, joilla pääsi syömään kampuksen kuuluisaan kasvisruokalaan. Luentojen päätteeksi kävimme antoisia keskusteluja kirjastomaailman samankaltaisuuksista, tulevista projekteista ja kulttuurien erikoisuuksista mm. ruokakulttuurista, matkakohteista ja tavoista. Saksan oma erikoisuus ruoan saralla tuntui olevan currywurst – makkara höystettynä currymausteseoksella, jota sai keskustan monesta kojusta.
Kirjoitin aikoinaan lukiossa lyhyen saksan, mutta sitä ei ole juuri tullut käytettyä, englantia sen sijaan päivittäin. Olikin virkistävää käydä maassa, jossa kaikki tekstit ja puhe, televisio-ohjelmia myöten, on sen omalla kielellä. Englantia osataan kuitenkin hyvin asiakaspalvelupisteissä ja kaupoissa, joten pulaan ei joudu vaikkei osaisikaan saksaa.
Ennen reissua latasin Duolingo-kielisovelluksen, jolla kertasin saksan kielioppia ja sanastoa. Paikan päällä kaupoissa pyrin lukemaan tuoteselostuksia ja puheesta kuuntelin yleisimpiä fraaseja. Oli hauska myös kuulla puheensorinan keskeltä yhtäkkiä ”Huomenta!” kun eräs vaihtoviikon osallistuja Namibiasta kertoi oppineensa jonkin verran suomea, koska heidän yliopistollaan on ollut useampikin vieraileva opettaja Suomesta. Yksi arvosti suomalaista maitoa ja toinen puolestaan suomalaista koulujärjestelmää ja kolmas kertoi suosivansa sisustuksessaan suomalaista designlasia. Myös Muumit mainittiin. Torilla siis tavataan.
Vaikka olinkin yksin vaihtoviikolla, muista ryhmäläisistä sai hyvin matka- ja juttuseuraa. Oli ihanaa, kun meillä oli niin innostunut ja kaikesta kiinnostunut vaihtoporukka, että hiljaisia hetkiä ei juuri tullut. Tietenkin, koska ohjelmaa oli niin paljon, ei millään ollut aikaa jututtaa kaikkia vaihtoviikkolaisia, mutta sitäkin korvaamattomampia kokemuksia jaettiin yhteisesti keskustellen.
Jos olet kiinnostunut lähtemään henkilöstö- tai opettajavaihtoon, käy lukemassa lisää intrasta: henkilökuntavaihto / opettajavaihto. Eri maiden korkeakoulujen henkilöstöviikkoja löydät IMOTION sivustolta.
