Viestintää pidetään nykyään niin itsestään selvänä toimintona, että sen merkitys projektityöskentelyssä saattaa joskus jopa unohtua. Kuitenkin tiedetään, että projektin karahtaessa kiville syytä voidaan useimmiten etsiä epäonnistuneesta viestinnästä tai vuorovaikutuksesta projektiryhmän sisällä.
Hyvällä tiedonvaihdolla on suuri vaikutus projektityöskentelyn arkeen. Kun tieto kulkee, niin työvaiheet etenevät joutuisasti ja projekti pysyy aikataulussaan. Jakamalla tietoa avokätisesti varmistutaan siitä, että kaikilla projektiryhmän jäsenillä on käytettävissään riittävästi tietoa projektin eri vaiheiden edistymisestä. Näin vältytään myös monilta väärinkäsityksiltä ja virheiltä.
Päivittäisen sujuvuuden parantamisen lisäksi onnistunut projektin sisäinen vuorovaikutus tuottaa projektille muitakin etuja. Viestinnän ja vuorovaikutuksen kautta syntyvä rento ja kannustava ilmapiiri lisää ryhmän tehokkuutta ja luovuutta. Avoimessa vuorovaikutusilmastossa tehdään parhaat ratkaisut ja luodaan uutta osaamista.
Hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä ryhmätyöskentelyn onnistumiselle, mutta myös yksilölle. Ryhmässä työskentely on olennainen tekijä opiskelijan ammatillisessa kasvussa. Asiantuntijaroolin kehittyminen tarvitsee vuorovaikutusta ja osaamisen vaihdantaa muiden kanssa.
Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja voi kehittää siinä missä muutakin ammattiosaamista. Onnistuneeseen ryhmän vuorovaikutukseen tarvittavat neuvot ovat sitä paitsi sangen yksinkertaisia: ole läsnä, huomioi muut, tarjoa apuasi, jaa osaamistasi, tartu aktiivisesti haasteisiin, salli erilaiset näkemykset ja luo hyvää henkeä. Kun koko työryhmä kiinnittää huomiota viestinnän ja vuorovaikutuksen onnistumiseen alusta lähtien, projektin menestymisen vahva perusta on jo olemassa.
Voit lukea aiheesta lisää opinnäytetyöstäni Hyvä vuorovaikutus oppilaitosprojektissa: Hyvän projektiviestinnän malli
Kirjoittaja: Laura-Tuulia Pekkanen
