Avoin julkaiseminen

Avoin eli open access (OA) -julkaiseminen tarkoittaa sitä, että julkaisu on verkossa avoimesti luettavissa ilman maksuja tai muita rajoitteita. Avoin julkaiseminen on hyödyllistä, sillä se lisää tiedon saatavuutta ja tehostaa yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kun tutkittua tietoa on verkossa avoimesti saatavilla, on kenellä tahansa mahdollisuus sen hyödyntämiseen. Myös EU kannustaa korkeakouluja avoimeen julkaisemiseen. Tavoitteena on, että vuonna 2020 kaikki eurooppalaisten korkeakoulujen tutkimusjulkaisut olisivat avoimia. Tavoitteen taustalla on periaate siitä, että julkisilla varoilla rahoitetun tutkimuksen tulosten pitää olla avoimesti saatavilla.

Avoin julkaiseminen voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: kultainen open access, vihreä open access ja hybridijulkaiseminen. Kultainen open access tarkoittaa sitä, että julkaisu on täysin vapaasti luettavissa verkossa. Vihreä open access taas tarkoittaa sitä, että  julkaisusta tallennetaan rinnakkaistallenne organisaation omaan julkaisuarkistoon.  Hybridimallissa tilausmaksullisessa julkaisussa julkaistu yksittäinen artikkeli ostetaan avoimeksi. Avoimen julkaisemisen kustannukset katetaan usein kirjoittajilta perityillä maksuilla. Maksujen taso vaihtelee ja niihin on hyvä varata määrärahaa jo etukäteen, esimerkiksi hankkeen tai tutkimusprojektin budjetista.

Avoimeen julkaisemiseen pätevät samat pelisäännöt kuin mihin tahansa julkaisemiseen. Julkaisun avoimuutta ei kannata pelätä, sillä avoimuus tuo osaamisellesi enemmän näkyvyyttä ja voi avata uusia mahdollisuuksia. Avoimen julkaisun kirjoittaminen ei sinällään eroa muun julkaisun kirjoittamisesta. Tarkemmat ohjeet kirjoittamiseen löydät yleensä valitsemasi julkaisukanavan (lehden, konferenssin jne.) verkkosivuilta. Kun lähetät tekstisi ehdolle julkaisuun, lähetä se ainoastaan yhteen paikkaan kerrallaan.  Muista myös noudattaa tutkimuksessa ja julkaisemisessa hyvää tieteellistä käytäntöä, johon myös HAMK on sitoutunut.

Rinnakkaistallennus

Rinnakkaistallennusta eli vihreää open accessiä varten kannattaa omasta julkaisusta tallentaa eri versioita. Vain harvat kustantajat hyväksyvät julkaisun rinnakkaistallentamisen sellaisenaan. Yleensä rinnakkaistallennuksen kohteena on julkaisun pre-print tai final draft -versio. Pre-print-versiolla tarkoitetaan vertaisarviointia edeltävää käsikirjoitusversiota julkaisusta. Final draft taas viittaa viimeisimpään julkaisuun lähetettyyn versioon eli käytännössä kyseessä on siis lopullinen teksti ilman taitto- yms. toimintoja. Pre-print ja final draft -versiot on siis kirjoitusprosessin aikana hyvä tallentaa omalle nimelleen, jotta ne ovat myöhemmin helposti löydettävissä. HAMKissa rinnakkaistallenteet tallennetaan Theseuksen rinnakkaistallennekokoelmaan. Tallennuksesta ja lupien kysymisestä huolehtii kirjaston TKI-tiimi.

Julkaisupaikan valinta

Julkaisupaikkaa valitessa kannattaa olla huolellinen ja varata prosessiin hieman aikaa. Verkossa on paljon ns. saalistajajulkaisuja ja -konferensseja (predatory tai fake journals / conferences), jotka markkinoivat itseään aggressiivisesti. Näihin mainosviesteihin ei kannata langeta, vaan käyttää aikaa julkaisun tai konferenssin taustojen selvittämiseen. Kannattaa myös jutella kollegoiden kanssa, tunnistavatko he kyseisen kustantajan, lehden tai konferenssin.  Saalistajat eivät juurikaan kiinnitä huomiota julkaisemiensa artikkelien laatuun ja ovat kiinnostuneita lähinnä julkaisumaksujen keräämisestä kirjoittajilta. Yksittäisen kirjoittajan näkökulmasta riskinä saalistajajulkaisussa julkaisemisessa on maineen ja uskottavuuden menetys, etenkin jos saalistajajulkaisuissa julkaiseminen on toistuvaa.

Julkaisujen laatua voit arvioida muun muassa seuraavien tekijöiden avulla:

• Lehden, kustantajan tai konferenssin verkkosivut: näyttävätkö verkkosivut ammattimaisilta vai onko niissä puutteita?
• Yhteystiedot: onko verkkosivuilla mainittu yhteystiedot? Millainen sähköpostiosoite lehdellä tai konferenssilla on ja löytyykö mainitusta osoitteesta todella kyseinen yritys?
• Lehden toimituskunta: löytyvätkö tiedot verkkosivuilta? Ovatko henkilöt oikeasti olemassa ja kyseisen alan asiantuntijoita?
• Vertaisarviointi: mikäli vertaisarviointi on käytössä, luvataanko sen olevan hyvin nopeaa tai prosessissa on muuten epäselvyyttä? Kun vertaisarviointi tehdään kunnolla, prosessi kestää yleensä pidempään.
• Sisältö: miltä lehden, kirjan tai konferenssiesitysten sisältö näyttää? Vaikuttavatko jo julkaistut artikkelit laadukkailta?

Tieteellisten julkaisujen luotettavuutta voit tarkistaa myös Julkaisufoorumin julkaisukanavahaun avulla. Haku kannattaa tehdä ISSN-numeron avulla, sillä osa saalistajajulkaisuista on tietoisesti valinnut nimen, joka on lähellä alan arvostettujen lehtien nimiä.

Tarvittaessa saat apua julkaisun tai konferenssin valintaan myös avoimen TKI-tuen tiimiltä. Saat tukea myös muissa julkaisemiseen liittyvissä asioissa. Voit olla yhteydessä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto.tki-tuki[a]hamk.fi tai Service Deskin kautta kohdistamalla viestisi TKI-tuelle.

Katja Laitila

Aiheesta lisää muualla:

Euroopaan komissio (2018). Policy: Open access to scientific information: https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/policies/open-access 

Ruth, A-S. (2018). Kuinka välttää saalistajajulkaisuja?: https://www.vastuullinentiede.fi/fi/julkaiseminen/kuinka-v%C3%A4ltt%C3%A4%C3%A4-saalistajajulkaisuja

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (n/a). Hyvä tieteellinen käytäntö: http://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto