Moduuleissa tehtävät projektit palvelevat opiskelijoita ja yrityksiä eri tavoin

0

Tietojenkäsittelyn koulutuksen englanninkielinen ICT-projekti-moduuli toteutettiin keväällä 2021. Moduulin opettajat – Mirlinda Kosova-Alija ja Erkki Laine – olivat jakaneet opiskelijansa neljän hengen tiimeihin, joissa oli sekä päivä- että monimuoto-opiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita. Projektien toimeksiannot tulivat Sovelluskontti Oy:n Turo Nylundin kautta varsinaisilta asiakasyrityksiltä. Moduuliprojekti kesti kahdeksan viikkoa, joista ensimmäinen ja viimeinen olivat projektin aloittelua ja viimeistelyä, eli tehollista työaikaa jäi noin puolitoista kuukautta. Tämä HAMKin laatupäällikkö Lotta Lingon kirjoittama artikkeli on julkaistu alun perin HAMKin Laatu-uutisissa.

Opiskelijat johtivat omaa työtään suunnitellun raamin sisällä

Olli Nokkonen on päiväopiskelija, joka keskittyi työelämälle tehtävään ICT-projektiin ilman rinnakkaisia toteutuksia tai tekemistä. – Meillä oli työskentelylle valmiit raamit eli aikataulutus, tiimi ja tavoitteet, mutta näiden seinien sisällä hoidimme koko projektin itse. Aloitimme yhteydenotolla yritykseen, ja teimme projektisopimuksen rajauksineen. Perehdyimme meille toimitettuihin spekseihin ja aloimme yhdessä miettiä mahdollista toteutusta. Ensimmäisessä tapaamisessa yrityksen kanssa määrittelimme projektia ja tekemistämme tarkemmin, ja sen jälkeen saimme periaatteessa vapaat kädet.

Opiskelijatiimi tapasi yrityksen kerran viikossa. Näissä tapaamisissa esiteltiin etenemistä, arvioitiin tuloksia ja tehtiin myös tarvittavia korjauksia. Palavereihin osallistuivat kaikki tiimiläiset ja yrityksen edustaja, ja muutaman kerran mukana oli myös moduulin opettaja tilannetta seuraamassa, ei sisältöä kommentoimassa. Opettajan kanssa oli erillisiä ohjauskertoja, ja etenemistä esiteltiin myös muille saman moduulin tiimeille. Tiimin työn tulos, koodi, luovutettiin asiakkaalle moduulin lopussa, ja viimeisellä viikolla opiskelijat tekivät vielä projektiin kuuluvan raportoinnin palautteineen.

Erilaisille opiskelijoille erilaisia hyötyjä

– Tiimityöskentely, projektityöskentely, muilta ryhmäläisiltä oppiminen, työelämäkontaktit, englanti työskentelykielenä, asiaosaaminen, uudet työkalut… Nokkonen listaa ICT-projektin hyötyjä päiväopiskelijalle.

Työn ohella tutkintoa suorittava Miikka Mörö oli toisessa ryhmässä ja teki projektityön toiselle toimeksiantajalle, mutta toteutuksilla oli sama raami. Monimuoto-opiskelijalle tekemisellä oli toisenlaista etua. – Projektityöskentely on tuttua työelämästä jo vuosien takaa, ja substanssi on aika lailla samaa kuin päivätyössäni. Kaiken kaikkiaan projekti oli kuitenkin raikasta vaihtelua normiarkeen ja erinomainen mahdollisuus jakaa omaa työelämäosaamistaan muille. Tiiminä työskennellessä tutustuu ihmisiin, oppii toisilta ja pääsee näkemään asioita myös eri näkökulmista kuin mihin työarjessaan on tottunut. Haastavinta tässä ehkä on ollut useiden ihmisten aikataulujen yhteen sovittaminen projektitapaamisia suunniteltaessa, nauraa Mörö.

Risto Partanen on niin ikään monimuoto-opiskelija, jolla on alan työkokemusta toistakymmentä vuotta. Hän miettii ICT-projektin välitöntä hyötyä omaan työhönsä: – Oli hyvä palauttaa mieleen projektinhallinnan teoriaoppi ja peilata sitä todellisen työelämän vielä ketterämpiin käytäntöihin.

Opiskelijoilla olisi enemmänkin annettavaa

Partanen jatkaa hyötyjen pohdintaa roolissa työnantajan edustajana: – Moduuliprojekti hyödyttäisi työnantajaa suoraan, jos opiskelija voisi tehdä sen omalle työnantajalleen tarpeellisesta aiheesta niin, että projektiryhmä koostuisi kokonaan opiskelijoista. Näin saataisiin näkyvyyttä työpaikalle ja voitaisiin hyödyntää ilmaista opiskelijaresurssia johonkin järkevään projektiin. Lisäksi opiskelija, jonka työpaikalla projekti toteutettaisiin, saisi näyttää omaa alaansa ja jakaa osaamista siltä sektorilta muille projektiryhmän jäsenille, Partanen ehdottaa.

– Toinen tapa hyödyntää työelämässä olevia opiskelijoita olisi oman työn ja työpaikan esittely muille opiskelijoille ja myös opettajille. Esim. tehdaskierros ja työtehtävien näyttäminen aidossa ympäristössä avaisi varmasti silmiä sille, mitä ja miten millaisillakin työpaikoilla tehdään. Nuoremmille opiskelijakollegoille tämä olisi varmasti uutta. Opettajat puolestaan saisivat kuvan, mitä tietyissä työtehtävissä tehdään ja samalla näkisivät käytännössä oman opiskelijansa osaamisen todellisissa työympäristöissä. Samalla tietysti korkeakoulu saa näkyvyyttä työpaikassa, Partanen heittää kehitysehdotuksena.

Korkeakoulun tarjonnan pitää olla selkeää ja saatavilla

Mörö tunnistaa työnantajan kannalta opiskelijaprojektien mahdollisiksi haasteiksi toteutuksen lyhyehkön keston ja aikataulujen sovittamisen yrityksen sykleihin, mutta hyödyiksi tuoreen ajattelun ja ylimääräisen työvoiman. – Kun toimeksianto on rajattu ja aihe on mieluisa opiskelijoille ja hyödyllinen yritykselle, voidaan saada aikaan mainioita alkuja varsinaiselle tuotannolliselle tekemiselle.

Opiskelijatyön hyötyjen pitää olla selkeästi kuvattu ja hankinta pitää olla tehty työnantajalle helpoksi. Mörön mukaan aloitteen tulisi tulla korkeakoulun suunnasta. – Kun on tilanne ja tarve päällä, ihmiset käyttävät aina ensin verkostojaan ja muita tietämiään resursseja. Ei yrityksessä ole aikaa hakuammuntaan, vaan halutaan saada mahdollisimman suoraan ja selkeästi yhteys tahoon, joka tuntee tarpeen, tietää tarjonnan, ehdottaa ratkaisua ja vie asioita eteenpäin. Myös toimiva portaalipalvelu on tällä polulla parempi vaihtoehto kuin pallottelu ja soitonsiirrot, kunhan asiat etenevät ja asiakas tietää, missä mennään, kuvaa Mörö työnantajan odotuksia.

Teksti: Lotta Linko, laatupäällikkö, HAMK

Leave A Reply