Luin rakennerahastohankkeille (EAKR ja ESR) suunnattua viestintäohjetta. Olin pettynyt. Ensimmäisellä sivulla keskitytään erityisesti siihen, miten ja mihin rakennerahaston logot tulee sijoitella ja minkä kokoisia niiden tulee olla suhteessa muihin logoihin. Tätä asiaa on 9 eri luettelomerkin verran.
Luulin, että tärkeimmät asiat nostetaan ensimmäiseksi, jotta kiireisimmätkin ehtivät ne lukea. Pelkkä oikein sijoitettu ja sopivan kokoinen logo ei ole viestinnän ydintä, vaikka toki tärkeä yksityiskohta onkin. Jos teksti on huttua, oikein sijoiteltu logo ei pelasta mitään.
Lukumotivaatio ja usko ohjeen laatuun alkoivat horjua, kun seuraavalla sivulla puhuttiin julisteista ja tiedotuskylteistä. Myönnän, tärkeää asiaa ja myös julisteita saatetaan tarvita. Mutta eikö ihan ensimmäiseksi olisi syytä miettiä mitä tehdään, ketä tavoitellaan ja mitä heille kerrotaan?
Viestinnän peruskysymysten äärellä
Jatkoin sitkeästi ohjeen lukemista ja selasin sivuja eteenpäin. Ja sitten ne osuivat silmiini! Kullanarvoiset kysymykset, jotka toimivat sekä karttana että kompassina.
Määrittele
- tavoite (miksi ja mistä viestit?)
- kohderyhmä (kenet haluat tavoittaa?)
- ydinviestit (se kuuluisa pihvi)
- tyyli (asiantuntijana saman alan ammattilaisille vai yleistajuisesti ”kaikelle kansalle”)
- kanavat (millä tavoitat kohderyhmäsi)
Sivulla 7 esitetään hyvä kysymys: ”Milloin hankerahoitus on kiinnostavaa?” Perään annetaan täydellinen vastaus: Itse prosessi tai sen rahoitus ei ole lähtökohtaisesti kiinnostava. Mutta onko hanke tuottanut jotain konkreettista? Koskettaako aihe monia vai ratkeaako jokin ongelma? Hyvä, yllättävä tai uusi idea on kiinnostava.
Hyvä teksti vaatii työtä
Jotta viestinnässä onnistutaan, on tiedettävä mitä ja milloin tehdään. Kuka tekee ja kenet pitää tavoittaa. Viestintä on usein kirjoittamista. Päähäni on tarttunut oppi, jonka mukaan jompikumpi tekee työn: kirjoittaja tai lukija. Useimmiten lukija ei sitä tee. Vai jaksatko sinä lukea tekstiä, jonka sisältö ei heti aukea?
Miksi jaksan ruotia jotain rahoittajan viestinnän ohjetta? Siksi, että näitä ohjeita luetaan HAMKissakin. Kaikki eivät ehkä ehdi tai jaksa lukea logo-ohjetta pidemmälle, ja silloin tärkeimmät kohdat jäävät pimentoon. Hyvä teksti ei synny itsestään. Siksi peruskysymysten ääreen on itse kunkin välillä syytä palata.
Kun seuraavalla kerran kirjoitat tekstiä esimerkiksi esitteeseen tai mediatiedotteeseen, luetuta se vaikka työkaverilla, joka ei tunne aihetta. Kysy, mikä hänen mielestään oli tekstin tärkein pointti. Jos lukija ymmärtää heti mistä on kyse, olet onnistunut.
ps. Mitä niihin EU-lippujen asetteluihin tulee, niin muista: kun viestit, rahoittajien logojen tulee näkyä ja niiden tulee olla keskenään samankokoisia. Jos tila on rajallinen, tärkein on EU-lipputunnus.
Hyödyllisiä linkkejä
Viestintäohje rakennerahastohankkeille
Viestintäsuunnitelman pohja
Ohje mediatiedotteen laatimiseen (Edellyttää kirjautumista, ohje löytyy sivun oikeasta valikosta ”Aiheeseen liittyvät ohjeet”)
Elina Wathén