Aloitamme joka maanantain tiimipalaverilla puoli kymmenen. Tiimipalaverin tarkoitus on pitää kaikki kartalla siitä, mitä porukassa tapahtuu ja varmistaa, että tärkeät tehtävät tulevat hoidettua.
Tavallisesti istumme oman käytävän kokoushuoneessa ja seuraamme vakioasialistaa/kokousmuistiinpanoja valkokankaalta. Yhteiset ilmoitusasiat, edellisen viikon yllätykset ja muut ajankohtaiset puidaan nopeasti. Lisäksi jokainen on jo etukäteen täydentänyt Teams-palvelun OneNote-muistiinpanoihin tulevan viikon kiinnostavat asiat, ja näitä käydään läpi kommentoiden ja usein myös apuja tehtäviin anellen. (Yhteistä aikaa ei siis käytetä siihen, että yksi kirjoittaa muistiota puheen perusteella ja muut seuraavat näppäintyöskentelyä!) Palaverille on varattu tunti, ja useimmiten tämä aika riittää hyvin kärryillä pysymiseen ja keskustelemiseen.
Tänään meillä oli tiimin ensimmäinen kävelypalaveri.
Lähdimme tavanomaiseen aikaan ulos ovesta ja suuntasimme kohti järvenrannan nuotiopaikkaa. Kävely kesti muutaman minuutin, ja tässä ajassa ihasteltiin ilmaa ja vaihdettiin päällimmäiset kuulumiset. Small talk – check.
Rannalla alkoi tavanomainen kokouskäytös: menimme retkipöydän ääreen istumaan ja kaivoimme kynät ja paperit ja kännykät esiin, varmuuden vuoksi. Puheen vetäjä oli tulostanut etukäteen täytetyn kokousmuistion keskustelun rytmittäjäksi, ja asiat käytiin läpi aika lailla samalla tavalla kuin normikokouksessakin – sillä erolla, että kukaan ei katsellut läppäreistään, mitä olikaan tullut tehtyä ja siinä sivussa hoitanut yhtään kiireistä sähköpostia tai muuta asiaa eikä keskittymisemme ollut yhteisessä valkokankaassa ja siinä näkyvässä tekstissä.
Olimme tosi läsnä, sillä meillä ei ollut muuta kuin toisemme, auringonpaiste ja linnunlaulu.
Asiat käytiin läpi ripeästi ja tiivistäen, ja kun agenda oli hoidettu, lähdimme takaisin työpaikkaa kohti vähän pidemmän mutkan kautta. Tällä reitillä jatkuivat vielä työasiat, mutta ei enää yhteisesti vaan vieressä kävelevän ihmisen kanssa.
Koko kävelyaikaa ei siis käytetty palaverointiin tai koko palaveriaikaa kävelemiseen. Yhteensä lampsittiin reilun vartin verran ja puhuttiin työasioita puoli tuntia. Takaisin työhuoneissa oltiin kymmenen minuuttia ennen kalenteriin merkittyä palaverin päättymisaikaa.
Porukka oli tyytyväinen viikon aloitukseen. Oli tunne, että erilaisessa ympäristössä oli mahdollisuus ja pakko keskittyä vain asiaan, mikä puolestaan teki työskentelystä tehokkaampaa. Kokous tuntui myös tavanomaista leppoisammalta, vaikka meillä ei yleensäkään olla tiukkapipoja byrokraatteja. Yhdessä todettiin myös, että saimme nyt luonnollisen taukojumpan ja liikunnan vastapainona koneella kököttämiselle ja kokouksissa kykkimiselle – sitä sorttia riittää kyllä taas loppuviikolla!
Ilmiselvästi kävelypalavereihin pitää kehittää tietty rutiini ja toimivat työkalut, jotta saamme liikkuvan työskentelyn kaikki hyödyt ilman ylimääräisiä tekemisiä. Ensi maanantaina uudestaan. Toivottavasti ei sada vettä.
P.S. Tämän postauksen sivutuotteena tulee tuonnempana toinen juttu, jossa kerron, miten OneNoten mobiilisovellusta voi käyttää muistiinpanojen tekemiseen myös liikkeellä ollessaan.
Lotta Linko
Discussion2 kommenttia
Pingback: Tee muistiinpanot mobiilisti OneNotella
Tänään aamulla aurinkoisessa säässä toteutimme viikkopalaverin kävellen juurikin näissä samoissa maisemissa. Pysähdyimme hetkeksi tuolle samalle pöytäryhmälle, mutta onneksi tämä jäi vain lyhyeksi piipahdukseksi. Pian jatkoimme kävellen matkaa.
Ajallisesti kävelypalaveriin käytimme aikaa noin tunnin. Itse koin, että palaveri oli sujuva, asiat tuli käsiteltyä hyvin ja ajatus kulki paremmin kuin neukkarissa. Palaverin sujuvuuteen varmasti vaikutti paljolti se, että osallistujia oli neljä, palaverin kävelyaiheet olivat osallistujille tuttuja ja osaa niistä oli käsitelty jo aiemmin sekä puheenjohtaja oli varustautunut nauhoittamaan keskustelumme. Palaverin muistiinpanot siis syntyvät tämän nauhoitteen perusteella.
Kävelyn jälkeen suuntasimme vielä neukkariin uuden asian esittelyn pariin.
Kokonaisuudessaan virkistävä päivän aloitus!