Näin aluevaalien aikaan vaikuttaminen ja politiikkaan osallistuminen ovat olleet ajankohtaisia teemoja kahvipöytäkeskusteluissa ja somen uutisvirrassa. Mielipiteet jakautuvat laidasta laitaan suhteessa siihen, kannattaako äänestää ja ketä. Joillakin ei ole kiinnostusta osallistua millään tavalla keskusteluihin, eikä äänestämiseen. Itselleni yhdistystoimintaan ja yhteisten asioiden hoitamiseen osallistuminen on ollut elämäntapa jo parinkymmenen vuoden ajan ja ehkäpä osittain siksi olen nauttinut roolistani opiskelijakuntamme TAKKikunnan toiminnan starttaamisessa ja kehittämisessä. TAKKikuntahan perustettiin 2018 ja sen varsinainen toiminta on alkanut hahmottua näiden muutaman vuoden kuluessa. On siis senkin vuoksi kiinnostavaa hieman selvittää, mistä lähtökohdista TAKKikunnan hallituksen aktiivit ovat lähteneet mukaan toimintaan. Kiinnostaako heitä ilmaiset kokouskahvit ja leffaliput, joita pienenä bonuksena heille myönnetään vai onko taustalla jotakin muuta?
Poliittinen osallisuus? Puoluepolitiikkaa vai mitä se oikein on?
TAKKin opiskelijakunnan hallitustyöskentelyyn osallistuvien motiivit olla mukana toiminnassa alkoivat kiinnostaa minua konkreettisesti sillä hetkellä, kun Oppilaitoshyvinvoinnin erikoistumisopintojen alkutaipaleella syksyllä 2021 tutustuin termiin poliittinen osallisuus (https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88333/47500). Selvitystyötä lähdin tekemään vapaamuotoisilla haastatteluilla, jotka tein vuoden 2021 viimeisessä TAKKikunnan kokouksessa 14.12 sekä yksilöhaastatteluna 24.1.2022. Vastauksia sain neljältä hallituslaiselta, jotka ovat ikäluokkaa 21–38 vuotta ja edustavat neljää eri koulutusalaa: sähkö, logistiikka, ravintola-ala ja hitsaus. Moni vastaajista oli ollut aiemminkin mukana oppilaskuntatoiminnassa tai oli parhaillaan yhdistystoiminnassa, joten he olivat vaikuttamisessa jo konkareita. Osallistujista suurin osa oli kokouksessa paikalla livenä ja yksi Teams-yhteyden välityksellä.
Kokousosallistujille olin laittanut alustusta ennakkoon kokouskutsussa alla olevan mukaisesti. Kuten huomaatte, lähestymistapani alustuksessa on hyvin vapaamuotoinen, eikä kovin tieteellinen mutta näin jälkikäteen voin todeta, että tämä lähestymistapa toimi hyvin tässä tapauksessa.
Asialistan kohta 4: Keskustelua poliittisesta osallisuudesta Annin opintotehtävään:
Mitä mieltä takkikuntalaiset ovat vaikuttamismahdollisuuksistaan? Mitä vaikuttamiskeinoja TAKKikunnalla heidän mielestään on? Onko tarpeen kehittää uusia tapoja? Mihin asioihin TAKKikunta voi vaikuttaa? Mihin asioihin pitäisi voida vaikuttaa enemmän?
Taustalukemisena ks. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/88333/47500
”Poliittinen osallisuus käsittelee tyypillisesti päätöksentekoa, muutosten aikaansaamista tai esimerkiksi deliberaatiota eli julkista keskustelua tai harkintaa. Se hahmottuu suhteena päätöksentekoprosesseihin ja kykynä saada aikaan muutoksia lähiympäristössä tai laajemmin yhteiskunnassa. Poliittisen osallisuuden työkaluja ovat esimerkiksi kuulemistilaisuudet ja keskustelut sekä erityisesti nuorten osalta aikuisyhteiskunnan päätöksentekorakenteita jäljittelevät rakenteet, kuten oppilas- ja opiskelijakunnat hallituksineen tai nuorisovaltuustot, joilta kuitenkin puuttuu vaikkapa kunnanvaltuustoille kuuluva oikeus ja mandaatti tehdä päätöksiä. Poliittinen osallisuus ei siis viittaa suppeasti eikä edes ensisijaisesti puoluepolitiikkaan vaan enemmänkin yhteisistä asioista päättämiseen ja niihin vaikuttamiseen.”
Mikä se sitten motivoi?
Joulukuinen juttutuokio oli todella inspiroiva ja tulokset moninaisempia kuin ennakkoon osasin ajatella. Termi poliittinen osallisuus ei ollut osallistujille tuttu, emmekä sitä yhdessä pohtineet vaan lähdimme keskustelemaan melko suoraan heidän kokemuksistaan. (Ehkäpä hyvinkin tyypillinen suhtautumistapa ammattiin opiskelevien parissa eli mennään suoraan käytäntöön ja toimintaan teorioiden sijaan.)
Kaikilla vastaajilla yhteisenä motivoivana tekijänä lähteä mukaan opiskelijakunnan hallitukseen oli päästä vaikuttamaan ja saada mielipiteitä kuuluviin. Muita syitä olivat mm. mahdollisuus päästä ulos koronakuplasta sekä yksinäisyyden lievittyminen. Opiskelijat ovat kokeneet saavansa äänensä kuuluviin ja että ovat saaneet vaikuttaa muihinkin kuin opiskeluihin liittyviin asioihin, esim. hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. He ovat huomanneet, että osallistumalla opiskelijakuntaan on mahdollista saada konkreettisia asioita aikaan. Myös omalla alalla ilmenevistä ongelmista ja toimivista asioista on ollut hyödyllistä keskustella. Keskusteluilmapiirin osallistujat ovat kokeneet turvallisena, mikä on mahdollistanut se, että ei ole tarvinnut pelätä sanomisiaan.
Muita kommentteja toiminnasta oli
- sopiva työmäärä, ei tarvetta valita puheenjohtajaa, sihteeriä jne.
- sopivan tyyppistä tekemistä
- Matalalla kynnyksellä on voinut tulla mukaan.
- “TAKKikunta on tällainen.” (Koen tämän positiivisena kommenttina.)
- erilaista toimintaa kuin nuorisopuolella
- tarjoilut
Kehitettäviä asioita
- Mistä saada uusia hallituslaisia ja osallistujia valmistuvien tilalle?
- Kouluttajien tulisi mainostaa toimintaa opiskelijoilleen enemmän.
- Joku saattaa vierastaa kokous- sanaa ja sen voisi vaihtaa kuukausitapaamiseksi.
TAKKikunnan rooli ja tehtävät selkeytyivät
Tuloksista ei voi tehdä kattavia johtopäätöksiä, mutta mielestäni ne kuvastavat hyvin TAKKikunnan tämänhetkisen toiminnan suuntaviivoja ja kehittämiskohteita. Ne menevät myös hyvin yhteen sen kanssa, mitä olemme OPKE- hankkeessa pohtineet (ks. OPKE – opiskelijakunnan kehittäminen -hanke – TAKK) Kyse ei ole pelkästä jutustelusta vaan syvempiäkin merkityksiä näyttäisi taustalla olevan. Kokouksiin ja tapahtumiin osallistuvien opiskelijoiden määrä ei tähän mennessä ole ollut kovin suuri mutta itse pidän toiminnan laatuun panostamista tällä hetkellä oleellisempana. Osallistujamassat tulevat sitten, kun saamme toimintaa vakiinnutettua ja tehtyä sitä tunnetummaksi. Erityisen ilahduttavaa minulle TAKKikunnan vetäjänä on se, että osallistujat ovat kokeneet osallistumisilmapiirin turvallisena ja että he ovat pystyneet vaikuttamaan hyvinvointiin ja viihtyvyyteen liittyviin asioihin. Ja toki sekin, että he ovat halunneet tulla mukaan toimintaan päästäkseen vaikuttamaan asioihin. Näkisin, että poliittinen osallisuus toteutuu mainiosti meidän toiminnassamme.
