Ryhmässä toteutettava taide- ja kulttuuritoiminta luo ihmisille mahdollisuuksia kohdata toisiaan, jakaa kokemuksia ja tunteita, sekä pohtia omaan persoonaan liittyviä asioita. Taiteen hyvinvointivaikutukset ulottuvat ihmisen persoonallisuuteen, ei ainoastaan fyysiseen terveyteen, korostaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Pia Houni.
Vuonna 2017 ilmestyi julkaisu Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Sen mukaan taiteen ja hyvinvoinnin tutkimustiedon jalkauttaminen yhteiskuntaan on tärkeää juuri nyt, koska monet asiat ylläpitävät epätasa-arvoa ja pahoinvointia Suomessa. Ongelmia syntyy muun muassa nuorten sosiaalisesta eriarvoistumisesta, ikääntymisen haasteista kuten yksinäisyydestä, erityistä tukea tarvitsevien kulttuuriin osallistumisen heikoista mahdollisuuksista ja eri kulttuurien välisistä jännitteistä. Julkaisu korostaa, että näihin ongelmiin ratkaisuja voi löytyä taiteisiin osallistumisesta.
Taiteiden ja kulttuurin vaikutuksista puhuttaessa Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola kertoo, että aivotutkimuksessa eniten tuloksia on musiikista, koska sen vaikutuksia on ollut helpoin tutkia. Musiikissa on niin voimakas lataus, että se aktivoi useita aivojen alueita.
Taide- ja kulttuuritoiminnan järjestämiseen ja rahoittamiseen esitetään vaatimuksia response-to-intervention –tyyppisen tutkimustiedon saamiseen, jotta taidetoimintaa ja erityisesti sen ohjaamista voitaisiin ottaa aktiivisemmin osaksi hyvinvointityötä. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on fasilitoinut hanketta, jossa on tehty koosteita kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksista.Tässä hankkeessa tarkastellun tutkimus- ja selvitysaineiston pohjalta on artikuloitu kuusi aluetta, joihin taide ja kulttuuri vaikuttavat:
- Sosiaalisen hyvinvoinnin vaikutuksia tarkastellaan muun muassa sosiaalisen osallistumisen lisäämisessä, syrjäytymisen ehkäisemisessä, kriittisen ajattelun tukemisessa sekä sosiaalisen ja kulttuurisen moninaisuuden alueilla
- Vaikutukset terveyteen kattavat muun muassa terveyden edistämisen ja hoitamisen, kansanterveyden, koetun terveyden ja elämänlaadun sekä mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin.
- Oppimisen vaikutuksina tuodaan esiin esimerkiksi älyllisten kykyjen sekä monien oleellisten taitojen kehittyminen, sekä mahdollisuudet onnistumisen ja oppimisen kokemuksiin läpi elämän.
- Taloudellisina vaikutuksina kuvataan sekä suoria että epäsuorasti syntyviä taloudellisia vaikutuksia, kulttuuriturismia, ja tukea taloudelliselle kehitykselle.
- Vaikutukset ympäristöön keskittyvät taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksiin ekologisen kestävyyden tukemisessa
- Kulttuurisen kestävyyden vaikutuksien kuvaus avaa kulttuurin rinnakkaisia rooleja kestävässä kehityksessä.
Luettavaa:
HOUNI Pia & ANSIO Heli 2016. Taide torjuu yksinäisyyttä: ArtsEqual-tutkimushankkeen toimenpidesuositus. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/taide-torjuu-yksinaisyytta/
LEHIKOINEN Kai ja VANHANEN Elise 2017. Taide ja hyvinvointi. Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen. Taideyliopisto, Kokos-julkaisusarja 1/2017. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/227963/Kokos_1_2017.pdf?sequence=4&isAllowed=y
RAJAMÄKI Päivi 2016. Taide vie elämässä eteenpäin. Suomen mielenterveysseura. https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/kulttuuri/taide-vie-el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4-eteenp%C3%A4in
HONKALA Nina & LAITINEN Liisa 2017. Näkökulmia taiteen ja kulttuurin tutkituista vaikutuksista. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. https://www.sitra.fi/artikkelit/nakokulmia-taiteen-ja-kulttuurin-vaikutuksiin/
