Monella tavalla erikoinen vuosi 2020 on nyt takana ja katse on suuntautunut vahvasti myös Oppijan oikeus- opettajan taito -hankkeessa alkaneeseen vuoteen 2021. Vuosi on hankkeen kolmas ja viimeinen vuosi. Aloitimme syksyllä 2018 ja päätämme sen syyskuun lopussa 2021. Viime vuosi jää meille kaikille mieleen Korona -vuotena. Koulutus- ja opetustoiminta jouduttiin siirtämään lähes varoituksetta suurelta osin verkkoon ja etätoteutukseen. Koulujärjestelmän vahvuudesta kertoo se, että näiden muutosten kanssa on opittu elämään ja opiskelijoiden oikeus oppimiseen on toteutunut suurelta osin.
Ammatillisen- ja lukiokoulutuksen lainsäädännön uudistukset ovat nyt olleet voimassa jonkin aikaa. Alamme saada pikkuhiljaa näkyä siitä, miten ne vaikuttavat erityisen tuen ja ohjauksen toteutumiseen toisen asteen koulutuksessa. Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeen isona tavoitteena on tutkimuksen ja koulutuksen kentältä hankitun tiedon avulla tukea opettajan koulutusten kehittämistyötä opetussuunnitelmien, opetusmateriaalin ja erilaisten kumppanuusmallien kautta. Hankkeessa on luotu ja kartoitettu erilaisia yhteistyö- verkostomalleja toisen asteen koulutuksen toimijoille erityisen tuen ja ohjauksen tiimoilta. Tulevaisuudessa koulutuksen on pystyttävä reagoimaan opiskelijoiden tarpeisiin nopeammin ja joustavammin. Tähän vaateeseen ei voida vastata, ellei sitä huomioida koulutusorganisaatioissa sekä rakenteiden että yksilöiden tasolla. Verkostoissa tapahtuva toiminta tarkoittaa myös informaalin ja formaalin oppimisen välisen suhteen tarkastelua ja oppimisympäristöjen välisten raja-aitojen madaltumista.
Muutos on vääjäämätöntä, kasvu on valinnaista (John Maxwell).
Elämme jatkuvan (kiihtyvän) muutoksen aikaa. Sitä emme voi valita. Varmasti voimme ainoastaan vaikuttaa omaan tapaamme suhtauta meneillään oleviin muutoksiin valitsemalla mihin suuntaamme energiaa. Käymmekö vanhoja taisteluita aina uudestaan ja uudestaan kunnes väsymme vai pyrimmekö aktiivisesti rakentamaan jotakin uutta. Esimerkkinä toisen asteen koulutuksen maailmassa tästä voidaan ottaa esille jo pitkään jatkunut keskustelu inkluusioperiaatteen mukaisen koulutuksen toteuttamisesta. Ajatus inklusiivisesta koulutuksesta on yleisesti hyväksytty tapa järjestää koulutusta ja toteuttaa erityistä tukea mutta edelleenkin vaikuttaa siltä, että inkluusion käsitteestä vallitsee erilaisia määrittelyjä eri tahoilla puhumattakaan sen toteutusmalleista koulutuksen arjessa.
Mäkihonko ja Seppälä toteuttivat osana Oppijan oikeus -opettajan taito -hanketta kyselyn toisen asteen opettajille viime vuonna teemalla: opettajien asenteet inklusiivisuuteen ja oppimisen tuen järjestämiseen. Tässä Kohdejoukkona oli koko toisen asteen opetushenkilöstö Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Kyselyyn osallistuneet omasivat hyvinkin myönteisen inkluusioasenteen, mutta he eivät ajatelleet inkluusion koskevan kaikkia opiskelijoita. Epäilyinä nousivat esiin liian heterogeeniset ryhmät. Voidako opetusta toteuttaa pedagogisesti optimaalisesti, kun opiskelijat omaavat hyvin erilaisia opiskeluvalmiuksia. Resurssien puute ja ryhmäkoot laadukkaan inklusiivisen opetuksen esteinä nousivat myös esille.
Nämä samat asiat nousivat esille myös ammatillisille erityisopettajille tehdyssä kyselytutkimuksessa. Tuloksista saamme julkaisun piakkoin. Erityisesti näyttää esille nousevan kysymys siitä, miten oppimisen tuki järjestetään oppilaitoksissa. Tämä on tärkeää jo siitäkin syystä, että koulutuksen järjestäjät päättävät nykylainsäädännön mukaan pitkälle itse sen, millä tavoin opiskelijoita konkreettisesti tuetaan ja ohjataan.
Muutos voi olla vaikeaa – aika ja huomio
Miten toisen asteen koulutuksen muutosta ja sen osuutta erityisen tuen toteuttamiseen ja inklusiivisen koulutuksen kehittämiseen voidaan edesauttaa? Avaintekijöitä onnistumisessa on ajan ja huomion suuntaaminen kaikilla toimijuuden tasoilla sinne missä jotakin halutaan tapahtuvan.
Muutokselle ja kehittämiselle on tyypillistä jatkuva liike tasapainon ja kaaoksen välillä. Välillä katse suuntautuu taaksepäin ja välillä eteenpäin. Russelin (2006) malli muutoksen vaiheista antaa viitteitä siitä, missä vaiheessa olemme toisen asteen koulutuksen erityisen tuen sekä ohjauksen suhteen ja mitä on odotettavissa.
Toivoakseni olemme jo suuntaamassa katsetta eteenpäin ja teemme tiedusteluja siitä, mitä uudistukset voisivat konkreettisesti merkitä opiskelijoille, perheille, opettajille ja ohjaajille. Kokeilemme uusia tapoja toimia sekä kehitämme ja löydämme erilaisia menetelmiä ja materiaaleja, jotta voimme varmistaa yhä useamman nuoren löytävän ammatillisen polkunsa ja sitä kautta mielekkään ja täysipainoisen elämänpolun toisen asteen koulutuksessa.
Olenko huolissani?
Aina silloin tällöin erityisen tuen kentältä tulee kysymys siitä, olenko huolissani erityisen tuen ja ohjauksen tilanteesta ylipäänsä toisella asteella. Kysymykseen sisältyy ajatus siitä, että nykyinen kehitys ei välttämättä vie tukea tarvitsevan opiskelijan asemaa parempaan suuntaan. Voin sanoa, että olen hieman huolissani, mutta toimintalinjat ja kehittämisen ydinajatukset kestävät kriittisenkin tarkastelun. Suomalainen koulutusjärjestelmä on sen verran vahva, että sen sisällä löydetään kyllä keinot toimia inklusiivisen oppimisen periaatteiden mukaan muistaen, että kaikki erityisen tuen keinot tulee olla käytössä myös tulevaisuudessa.
Asia mistä en ole lainkaan huolissani on Oppijan oikeus – opettajan taito -hankkeen tavoitteiden toteutuminen. Hankkeessa tuotetaan ja tuotettu erinomaista tutkimuksiin ja selvityksiin perustuvaa materiaalia opettajankoulutusten sekä ammatillisen- että lukiokoulutuksen oppimisen tuen ja ohjauksen käyttöön. On ollut suorastaan mykistävää seurata yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajankoulutusten välille viriävää yhteistyötä. Hankkeessa eri toimijoiden vahvuudet ovat löytyneet yhteisen työskentelyn myötä, ja niitä hyödyntämällä saamme hankkeen komeasti maaliin.
Vahvuuksien kautta
Niin kuin hyvin tiedämme, on oppimista viisasta lähestyä aina vahvuuksista käsin. Hankkeemme vahvuuksia ovat kattava verkosto, innokkaat ja idearikkaat toimijat sekä riittävä vapaus toimia omien alueellisten tai teemallisten motiivien suunnassa. Liitän tähän loppuun vielä kuvan mietittäväksi vahvuuksien aikaperspektiivistä. (Ruutu ja Salmimies 2016). Se toiminee myös näkökulmana sekä koulutusorganisaatioiden ja ammattilaisten että opiskelijoiden kehittymisen suhteen.
Oppijan oikeus – opettajan taito -keskittyy nyt aloitettujen kehittämistoimien loppuun saattamiseen sekä tulosten levittämiseen. Kevään aikana järjestämme useita webinaareja sekä julkaisemme erilaista erityisen tuen ja ohjauksen teemoihin liittyvää materiaalia. Hankkeen loppuseminaari toteutetaan joko verkossa tai Hämeenlinnassa tilanteen mukaan 17.9.2021. Parhaiten tulevista julkaisuista ja tapahtumista saa seuraamalla hankkeen sivuja sekä tiedottamista eri kanavilla:
https://www.hamk.fi/projektit/oppijanoikeus/
Facebook: Oppijan oikeus – opettajan taito
Twitter: @oppijanoikeus #oppijanoikeus
Lehtori
HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
