Oppivelvollisuusikä nousi 18 vuoteen, joten perusopetuksen päättävän oppilaan on hakeuduttava nivelvaiheen koulutukseen, toisen asteen koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulutukseen.
Oppilas voi hakeutua koulutukseen yhteishaun kautta tai muulla hakumenettelyllä. Mikäli oppilas ei saa opiskelupaikkaa yhteishaussa, niin hakeutumisvelvollisuus jatkuu siihen saakka, kunnes hän saa koulutuspaikan. Perusopetuksen päättymisen jälkeen vastuu oppilaan ohjauksesta, tuesta ja valvonnasta on perusopetuksen järjestäjällä siihen asti, kunnes oppilas aloittaa opinnot perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa.
Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritetaan pääsääntöisesti ammatillisessa koulutuksessa, lukiossa, perusopetuksen lisäopetuksessa tai kansanopistoissa. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelija voi suorittaa ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA). Vaativaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat voivat suorittaa oppivelvollisuutta työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA). Lukiossa opiskelija voi suorittaa nuorille tai aikuisille suunnattua lukion oppimäärää, ylioppilastutkintoa tai lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta (LUVA). Opiskelijat voivat suorittaa oppivelvollisuutta myös kansanopistoissa linjoilla, jotka on suunnattu oppivelvollisille. Oppivelvolliset, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole ei ole riittävä perusopetuksen jälkeisen koulutuksen suorittamiseksi, voivat suorittaa oppivelvollisuutta perusopetuksessa tai kansanopistojen järjestämässä maahanmuuttajille tarkoitetussa koulutuksessa.
Oppivelvollisen ohjaus ja valvonta
Oppivelvollisuuden suorittamisessa otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset tavoitteet ja valmiudet. Oppivelvollisuuteen kuuluvien opintojen ja tutkinnon suorittamisen tulee edistyä opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Ammatillisesta koulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) laaditaan siten, että suunnitelman mukainen ammatillisen tutkinnon suorittamisaika on enintään neljä vuotta. Lukiokoulutuksen oppimäärä tulee suorittaa neljässä vuodessa, ellei koulutuksen järjestäjä myönnä opiskelijalle sairauden, muun erityisen syyn tai vamman vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Opiskelijan aloittaessa toisen asteen koulutuksessa, vastuu hänen ohjauksestaan, tuen järjestämisestä ja oppivelvollisuuden suorittamisen valvonnasta siirtyy kyseisen koulutuksen järjestäjälle.
Jos opiskelija on aikeissa keskeyttää opintonsa, niin koulutuksen järjestäjän on selvitettävä yhdessä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa mahdollisuudet vaihtaa alaa, oppilaitosta tai suorittaa opintoja muussa oppimisympäristössä, kuten työpajalla. Työpajat voivat toimia koulutuksen suorittamisen oppimisympäristönä, kun asiasta on sovittu koulutuksen järjestäjän, opiskelijan ja työpajan kesken. Tarvittaessa vaihtoehdot selvitetään yhteistyössä toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän kanssa. Koulutuksen järjestäjän on lisäksi selvitettävä oppivelvollisen saamien koulutuksen järjestäjän tukitoimien riittävyys sekä tarvittaessa ohjattava oppivelvollinen hakeutumaan muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin.
Tarvittaessa opiskelija ohjataan opiskeluhuollon yhteistyötä sellaisten palvelujen piiriin esim. sosiaali- tai terveyspalvelut, jotka antavat tukea opiskelijan elämäntilanteeseen ja mahdollistavat opintojen jatkamisen. Oppivelvollisuuden suorittamisen aikana opiskelija voi osallistua Kansaneläkelaitoksen tarjoamiin kuntoutuspalveluihin.
Jos opiskelija itse ilmoittaa keskeyttävänsä opinnot, eroamispäätöstä ei voida tehdä ennen kuin opiskelijalla on uusi opiskelupaikka. Mikäli opiskeluoikeus on päättymässä opiskelijan runsaiden poissaolojen vuoksi, niin koulutuksen järjestäjän tulisi selvittää opiskelijan tilanne ennen opiskeluoikeuden päättymistä koskevan päätöksen tekemistä. Ennen eronneeksi katsomista koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen sekä muulle lailliselle edustajalleen, että opiskelija voidaan katsoa eronneeksi, jos hän on ilman perusteltua syytä poissa opetuksesta.
Perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen järjestäjillä ja kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutusta järjestävillä sekä viimekädessä asuinkunnalla on velvollisuus ohjata ja valvoa oppivelvollisuuden suorittamista. Näin voidaan varmistaa, että opiskelijaa voidaan tukea ja ohjata riittävästi koko opiskelun ajan. Oppivelvollisen nuoren huoltajan tai muun laillisen edustajan tulee huolehtia siitä, että nuori suorittaa oppivelvollisuuden. Jos huoltaja tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö tämän velvollisuuden, hänet voidaan tuomita sakkorangaistukseen. Oppivelvolliselle itselleen ei aseteta sanktioita oppivelvollisuuden laiminlyönnistä. Opiskelijan oppivelvollisuus päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta tai suorittaa tätä ennen ammatillisen tutkinnon, ylioppilastutkinnon tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen.
Koulutuksen järjestäjän on kuitenkin ohjattava opiskelijaa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yleisten periaatteiden mukaisesti myös oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Ammatillisen koulutuksen jatko-ohjausvelvoite tulee voimaan 1.8.2021 lukien ja lukiossa se on jo voimassa.
Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella tai lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella henkilöllä, jonka tarkoituksena on hakeutua jatko-opintoihin, mutta joka ei ole vielä saanut opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada ohjausta urasuunnitelmiin ja jatko-opintoihin liittyvään hakeutumiseen tutkinnon tai oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Ohjauksesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa ammatillinen perustutkinto tai lukiokoulutuksen oppimäärä on suoritettu.
Lähteet:
Oppivelvollisuus: hanketiedot ja asiakirjat – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö (minedu.fi)
Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®
koulutuspäällikkö
HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
