Uuden Lukiolain ja Lukion opetussuunnitelman perusteiden myötä lukioilla on elokuusta 2021 lähtien velvollisuus tarjota oppimisen tukea ja erityisopetusta opiskelijoilleen, mikä on harppaus kohti yhdenvertaisempaa ja inklusiivisempaa lukiokoulutusta. Ajankohtaisessa pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, millainen kokonaisuus oppimisen ja hyvinvoinnin tuesta muodostuu lukiossa nyt, ennen uudistusten voimaan astumista. Miten tuen kokonaisuutta voitaisiin kehittää, jotta jokainen lukiolainen saisi tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti? Tutkielma toimii tilannekuvana yhden uudenmaalaisen lukion ja sen työntekijöiden näkökulmasta.
Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kuvata lukion oppimisen ja hyvinvoinnin tuen järjestelmää. Tutkimus tarkastelee lukion tuesta muodostuvaa kokonaisuutta ja sitä, millaisena tukijärjestelmä näyttäytyy lukion eri ammattiryhmien näkökulmasta. Millaisia tukemisen keinoja he käyttävät työssään? Mitkä tekijät mahdollistavat tuen toteutumista, mitkä taas haastavat sitä ja miten? Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida eri ammattiryhmien näkemyksiä lukion erityisopettajan työnkuvasta. Millaisia toiveita he asettavat erityisopettajalle, ja mitä haasteita he näkevät erityisopettajan työssä?
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja kontekstina toimi yksi Uudellamaalla sijaitseva lukio. Tutkimukseen haastateltiin lukion eri ammattiryhmiä, johon kuului aineenopettajia eri aineryhmistä, rehtori, opinto-ohjaaja, psykologi, kuraattori sekä terveydenhoitaja.
Lukion tukijärjestelmä ja sen tasot
Lukion tukijärjestelmä näyttäytyi tutkimuksessa rakentuvan kerroksellisena kokonaisuutena, jossa tasoja oli kolme: yksilöllinen tuki, tuki ryhmässä sekä tuki lukion rakenteissa. Yksilöllinen tuki jaettiin vielä kahteen osaan, jossa sisempi kerros nimettiin rajapinnaksi. Siinä tukea toteuttavat ammattiryhmät toimivat osana opiskelijoiden jokapäiväistä arkea ja olivat merkityksellisessä asemassa tuen tarpeen tunnistamisessa ja opiskelijoiden ohjaamisessa eteenpäin. Ylimmällä, rakenteiden tasolla tuki oli suunnittelu- ja kehittämistyötä, joka konkretisoitui järjestelmän alemmilla tasoilla.
Opiskelijoiden tukemisen keinot eivät jakautuneet tukijärjestelmän kerroksissa tasaisesti. Opiskeluhuollon yksilötyössä oli käytössä selvästi monipuolisin tuen keinovalikoima, kun taas opetuksessa yksilöllisen tuen toteuttamiseen keinoja oli vähän. Tuen keinot painottuivat opetuksen osalta ryhmässä annettavaan tukeen, kuten eriyttämiseen. Lukiossa tukemista mahdollistavia tekijöitä löytyi aineistosta neljä: työntekijöiden osaaminen, hyvä työilmapiiri, pienet ja pysyvät opetusryhmät sekä opiskeluhuollon näkyvyys yhteisössä.
Opiskelijoiden tukemista haastavat tekijät voidaan jaotella kolmeen ryhmään: lukion tukijärjestelmää haastaviin ulkoisiin tekijöihin, opetusta haastaviin tekijöihin sekä opiskeluhuoltoa haastaviin tekijöihin. Lukion ulkopuolisia tekijöitä olivat resurssit ja ylioppilaskirjoitukset, jotka vaikeuttivat lakien ja normien velvollisuuksien toteutumista. Opetuksessa suurin opiskelijoiden tukemista haastava tekijä oli opettajan heikko opiskelijatuntemus. Tämä vaikutti siihen, ettei tuen tarvetta välttämättä osattu tunnistaa eikä siihen myöskään vastata. Opiskeluhuollossa tukemisen haasteina olivat liian pieni aikaresurssi ja siitä johtuva työntekijöiden kiire. Liian kova kiireen vuoksi opiskeluhuollon henkilöstön työaika kului yksilötyössä, eikä yhteisölliselle opiskeluhuoltotyölle riittänyt aikaa.
Näkemykset erityisopettajan työnkuvan rakentumisesta voidaan jaotella kahteen osaan: opetukseen ja yhteisölliseen työhön. Opetustyöhön liittyivät toiveet samanaikaisopetuksesta, opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistamisesta ja siihen vastaamisesta sekä opiskelutaitojen opetuksesta. Yhteisölliseen työhön liittyviä toiveita erityisopettajalle olivat tukijärjestelmän koordinointi, työyhteisön koulutus sekä konsultointi.
Mitä jatkossa?
Tutkielman tarkoituksena oli jäsentää lukion tukijärjestelmän kokonaisuutta. Toiveena on, että tutkielma voisi toimia erityisesti tapauksena toimivan lukion, mutta myös muiden oppilaitosten tuen kehittämistyön välineenä. Suomalaisissa lukioissa on pohdittava sitä, mihin tukijärjestelmän kerroksiin ja niiden välisiin suhteisiin täytyy kiinnittää huomiota, jotta opiskelijoiden tarvitsema tuki todella toteutuu. Valmistunut pro gradu -tutkielma on osaltaan mukana valtakunnallisessa lukion tuen muutosprosessissa tuoden esiin oppimisen ja hyvinvoinnin tuen yhteiskunnallisen merkityksen myös toisella asteella: lukio-opiskelijat ansaitsevat laadukasta tukea.
Pro gradu: Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki lukiossa – Tapaustutkimus lukion tukijärjestelmän rakentumisesta
Pro gradu -tutkielman tekijä
Helsingin yliopisto
