Lukiolaiset kertovat millaista tukea tarvitsevat opintoihinsa

Lukiolaisten oppimisen ja opiskelun tuen tarpeita käsitellään ajoittain mediassa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Toinen lukio-opintoihin liittyvä välillä esille nostettava aihe on kouluhyvinvointi, erityisesti opinnoissa jaksaminen sekä niissä uupuminen. Näihin teemoihin on kiinnitetty erityistä huomiota myös juuri uudistunutta lukiolakia kehittäessä, sillä opiskelijoiden tuki ja ohjaus ovat lakimuutoksen keskiössä.

Tämä blogikirjoitus perustuu pro gradu- tutkielmaan, jonka tutkimusaineisto on kerätty osana hanketta Oppijan oikeus – opettajan taito. Erityinen tuki ja monialainen ohjaus toisella asteella opettajankoulutuksen kehittämiskohteena. Tutkielmassa haluttiin pureutua sekä oppimisen ja opiskelun että kouluhyvinvoinnin kysymyksiin lukiolaisten itsensä kertomana.

Tutkimuksen tarkoitus ja tutkittavat henkilöt

Koulumaailmaa tutkittaessa on edelleen melko yleistä, että erilaiset asiantuntijat tai koulun henkilöstö kertoo näkökulmansa tutkittavasta aiheesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuitenkin saada opiskelijoiden oma ääni kuuluviin. Mitä he ajattelevat lukiossa saamistaan tukitoimista? Millaisia tuen tarpeita opiskelijat nimeävät heillä olevan? Entä millaiset tekijät opiskelijoiden mielestä parantaisivat lukiossa oppimista, opiskelua sekä kouluhyvinvointia?

Tähän tutkimukseen osallistui 29 lukiolaista pääkaupunkiseudulta. Aineisto on kerätty ryhmähaastatteluilla sekä sähköisellä kyselyllä. Tutkittavat osallistuivat näistä kumpaankin hankkeen työpajapäivän aikana. Aineiston analyysissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia, joka osaltaan antoi tilaa lukiolaisten omille näkemyksille ja kokemuksille lukio-opintojen tukikeinoista.

Tuen tarpeet lukiolaisten kuvaamina

Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat kuvasivat tarvitsevansa tukea sekä oppimiseensa ja opiskeluunsa, että kouluhyvinvointiinsa. Oppimisesta ja opiskelemisesta mainittiin aineosaamisen vahvistaminen eri oppiaineissa sekä yleisemmät opiskelutaidot. Koettuihin kouluhyvinvoinnin tuen tarpeisiin taas liittyivät jaksamisen tuki, stressinhallinnan keinot sekä motivaation ylläpitäminen opiskeluun.

Tutkimuksen vastauksista välittyi kuva, jonka mukaan lukioissa on tarjolla tukea oppimiseen, opiskeluun ja kouluhyvinvointiin. Huomionarvoista kuitenkin on, että opiskelijoiden vastauksissa näkyi hankaluus löytää oikeanlaista tukea ja tietoa siitä, kehen tarvittaessa voisi ottaa yhteyttä tuen tarpeestaan. Tuen saaminen lukiossa näyttäisikin vaativan opiskelijoilta omaa aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta. Se saattaakin antaa viitteitä siitä, että kaikki lukiossa tukea tarvitsevat eivät päädy tuen piiriin.

Oppimisen ja opiskelun tukea kuvattiin tämän tutkimuksen vastauksissa konkreettisilla esimerkeillä ja toiveilla, jotka usein kohdennettiin tiettyyn lukion ammattiryhmään: aineenopettajiin, erityisopettajiin tai opinto-ohjaajiin. Kouluhyvinvoinnin vastauksissa taas korostui laajemmin koko kouluyhteisön merkitys tietyn ammattiryhmän sijasta. Yhteistä kaikille tutkimustuloksille oli, että lukiolta toivotut tukimuodot olivat maltillisia ja jopa arkisia. Lukiolaiset nostivat tärkeäksi muun muassa henkilöstön ajan ja läsnäolon, tuen henkilökohtaisuuden ja toimivan tiedotuksen tukitoimien mahdollisuuksista oppimisen, opiskelun ja kouluhyvinvoinnin edistäjinä. Kouluhyvinvoinnin edistäjäksi nähtiin myös fyysinen ympäristö aina puhtaasta sisäilmasta kouluruokailun merkitykseen. Myös koulukaverit sekä muu lähipiiri nähtiin vastauksissa keskeisinä kouluhyvinvoinnin edistäjinä.

Oppimisen, opiskelun ja hyvinvoinnin tuen tarpeet olivat lukiolaisten vastauksissa moninaisia. Toiveet tuen toteuttamisen tavoista vaihtelivat henkilökohtaisesta tuesta kerhotyyppisiin tukiopetuksen keinoihin. Osa opiskelijoista puolestaan ei juurikaan kokenut kaipaavansa erityistä tukea lukioltaan. Toisaalta lukioissa esiintyvä tietynlainen pärjäämisen kulttuuri näkyi osin myös näissä tutkimustuloksissa. Koulu-uupumiseen liitettyjä oireita saatetaan esimerkiksi pitää lukio-opintoihin kuuluvana tavallisena tilana tai opiskelija saattaa vältellä vaikeaksi kokemansa oppiaineen tai yksittäisen aiheen esiin tuomista. Tukitoimien hakemista saattoi opiskelijoiden mukaan estää myös pelko leimautumisesta. Opiskelijan näkökulmasta lukion tukitoimet eivät näytä olevan täysin vakiinnuttaneet paikkaansa huolimatta siitä, että tukitoimia monessa lukiossa jo tarjotaankin.

Uutta lukiolakia aletaan noudattaa lukioissa viimeistään elokuussa 2021. Sen jälkeiset tutkimukset ovatkin mielenkiintoisia: millaisena opiskelun, oppimisen ja hyvinvoinnin tuki silloin näyttäytyy? Pystytäänkö uudistuneella lukiolailla vaikuttamaan näihin aiheisiin lukiolaisten näkökulmasta?