Oppijan oikeus ja opettajan taito korostuvat osaamisperusteissa koulutuksessa. Oppijalla on edelleen oikeus osaamisen hankkimiseen ja kehittämiseen; opettajalla on edelleen oltava taito toimia oppijan edun mukaisesti, tunnistaa ja tunnustaa osaamista. Osaamisperusteinen koulutus haastaa niin opettajaa kuin opiskelijaakin, mutta kehityssuunta on erinomainen. Uskon, että saamme yhä joustavampia ja aktiivisempia tulevaisuuden sankareita tämän mallin kautta, joka pohjautuu vahvasti työelämän tarpeisiin.
Olen toteuttanut osaamisperusteista koulutusta ammatillisella asteella, mutta tuorein kokemus on kuitenkin ammatillisesta erityisopettajankoulutuksesta. Valtaosalla koulutuksen aloittaneista oli yli 10 vuoden kokemus opettajan työstä ja useamman vuoden kokemus erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen järjestämisestä. Eivätkö opiskelijat olleetkin siis työelämän asiantuntijoita?
Osaamisperusteisen opettajankoulutuksen prosessi. http://www.oamk.fi/opinto-opas/amok-ops/ammatillinen-erityisopettajankoulutus/osaamisperusteisuus
Opiskelijan prosessi alkaa itsearvioinnilla, oman osaamisen peilaamisella osaamistavoitteisiin. Samalla kun osaamisperusteisissa koulutuksissa yksilöllisyys lisääntyy, korostuu myös monenlaisen ohjauksen merkitys. Itsearvioinnin aloittamisen jälkeen opiskelija käykin henkilökohtaistamiskeskustelun yhdessä kahden tutoropettajan kanssa. Jo tässä vaiheessa on mahdollista osoittaa osaamista! Usein osaamisen osoittaminen suullisesti onkin kaikkein luontevin tapa. On tärkeää, että opiskelijat suunnittelevat aktiivisesti osaamisen hankkimisen ja kehittämisen tapoja jo nyt. Aidosti osaamisperusteista prosessia kannattelee intensiivinen ohjaus, johon ei voi panostaa liikaa.
Osaamisperusteisessa ajattelussa paikalla ja ajalla ei ole oppimisen kannalta merkitystä. Opettajana toimiva opiskelija voi tehokkaasti hyödyntää omaa työtään osaamisen kehittämisessä ja osoittamisessa, ja koulutus saattaa mahdollistaa myös uusien työtehtävien opettelun omassa organisaatiossa. Kun kokenut työntekijä alkaa pohtia omaa osaamistaan ja suunnittelemaan tapoja osaamisensa kehittämiseksi, hän altistaa itsensä syvään reflektioon. Erityisopettajaopiskelijamme kokivatkin, että heidän suhtautumisensa omaan työhön muuttui analyyttisemmaksi ja he kehittivät uusia toimintatapoja koulutuksen aikana.
Ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen sisältyy omana osaamisalueenaan oman työn kehittäminen. Opiskelijat pohtivat paitsi omia, myös oman oppilaitoksensa tai oman alansa kehittämistarpeita. Vaikuttavuuden lisäämiseksi on suositeltavaa, että oma esimies tai johto on ideoimassa kehittämiskohdetta yhdessä erityisopettajaopiskelijan kanssa. Koska kehittämistyö tehdään tulevaisuus- ja ratkaisuorientoituneesti, yleensä nousee esiin hyvin konkreettisia, laajoja ja ajankohtaisia kehittämiskohteita. Viimeksi korostuivat työpaikalla oppimiseen liittyvät uudenlaiset kokeilut ja toimintatavat, esimerkiksi malli työpaikkojen kouluttamiseksi erityisen tuen asioissa.
Osaamisperusteinen koulutus tukee työelämän tarpeita, tai oikeastaan työelämän tarpeet muokkaavat yksilöllisiä opintopolkuja. Erityisopettajaopiskelijan lisäksi koulutuksesta hyötyy koko oppilaitos sekä välillisesti että suoraan. Loppujen lopuksi hyötyjänä on oppilaitoksen oma opiskelija. Opiskelijan oikeus kohdalliseen tukeen toteutuu opettajan kehittyneen taidon kautta.
Eero Talonen
Lehtori
Ammatillinen erityisopettajankoulutus
OAMK
