OK – Ojat kuntoon –hanke käynnistyi vuodenvaihteessa ja ensimmäinen hankevuosi lähenee loppuaan. Nyt on hyvä aika koota yhteen vuoden 2017 toimintaa. Aloitin hankkeen projektipäällikön tehtävässä helmikuussa ja ensimmäiset viikot kuluivat hankkeen alkuvuoden toiminnan suunnitteluun yhdessä hanketoimijoiden kanssa. HAMKin lisäksi hankkeen osatoteuttajina ovat Etelä-Suomen Salaojakeskus, Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ry, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry ja Tapio Oy.
Kevään aikana toiminnassa painottui tiedottaminen hankkeen käynnistymisestä ja viestintäkanavien rakentaminen. Hankkeelle perustettiin nettisivut ja Facebook-sivu, laadittiin uutiskirje ja aloitettiin blogin pitäminen. Ojat kuntoon –aloitusseminaari järjestettiin Hämeenlinnassa 5.4.2017. Tapahtumassa kerrottiin hankkeen tavoitteista, pelto- ja metsäojitusten nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä, rahoitusmahdollisuuksista sekä valuma-aluetarkastelusta ojituksessa ja valumavesien hallinnassa.
Kesäkuussa hanke järjesti bussiretken, jonka kohteina olivat Uponorin putkitehdas Nastolassa ja Hardombäckenin peruskuivatushanke Loviisassa. Uponorilla kuultiin esittely tehtaan toiminnasta ja valumavesienhallintaan liittyvistä tuotteista. Hardombäcenin peruskuivatushankkeessa vesien hallintaa on tarkasteltu koko valuma-alueen näkökulmasta. Uomaan on tehty tulvatasanteita, virtaamansäätöpatoja ja laskeutusaltaita vesistöhaittojen vähentämiseksi ja monimuotoisuuden lisäämiseksi.
Lokakuussa järjestettiin yhdessä Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön kanssa infotilaisuus ja maastokäynti peltojen ja metsien valumavesien hallinnasta. Tapahtuma pidettiin Lahden Uusikylässä Manna ry:n tiloissa. Maastokohteena oli Sammalsillansuon kosteikko Sylvöjärven eteläpäässä. Kosteikon toteutus oli aloitettu 2015. Vierailun aikaan oli käynnissä kosteikon matalien osien viimeistely ja yhdistäminen pääuomaan. Kosteikkoon tulee vesiä kolmesta ojasta ja sen tarkoitus on hidastaa virtausta niin, että järveen päätyvä kiintoaine- ja ravinnekuormitus vähenee.
Maanomistajien aktivointia ja vanhojen kuivatushankkeiden digitointia
Ensimmäisen hankevuoden aikana etsittiin myös ojitusyhteisöjen ja metsänomistajien aktivoinnin pilottialueita (hankkeen osatehtävä 3) sekä kunnostettavia ojien vesiensuojelurakenteita Kanta- ja Päijät-Hämeestä (osatehtävä 4). Vanhojen peruskuivatushankkeiden digitoimiseen luotiin toimintamalli, jonka avulla parannetaan ojitushankkeiden tietojen saatavuutta (osatehtävä 2). Digitointi aloitettiin vesienhoidon kannalta keskeisiltä alueilta Kanta- ja Päijät-Hämeestä. Digitointiosuus valmistui hankkeen osalta kesällä ja siitä on tehty raportti. Työtä jatkettiin Hämeen ELY-keskuksessa syksyn aikana hankkeessa tehdyn toimintamallin mukaisesti.
Uusia haasteita ja käytännön toimintaa ojien kunnostamiseksi vuonna 2018
Vuoden 2018 aikana järjestetään ojitukseen ja valumavesien hallintaan liittyviä tapahtumia, laaditaan selvitys vesiensuojelurakenteiden hoidosta ja toteutetaan kaksi esimerkkikohdetta vesiensuojelurakenteiden kunnostamisesta. Lisäksi tarjotaan tukea ojitusyhteisöjen toiminnan aktivointiin ja edistetään metsä- ja pelto-ojitusten toteuttajien yhteistyötä ojitushankkeissa.
Omalta osaltani haluan kiittää kaikkia hankkeen toimijoita ja yhteistyötahoja kuluneesta vuodesta. Siirryn marraskuun lopulla sivuun hankkeesta ja projektipäällikön tehtävässä jatkaa Minna Palos HAMKin biotalouden tutkimusyksiköstä. Työ hankkeessa on ollut mielekästä ja innostavaa. Paljon aikaa on kulunut tulevan toiminnan suunnitteluun, tiedotusmateriaalien laatimiseen ja hankkeen käynnistelyyn, mutta yhdessä sovittujen suuntaviivojen pohjalta on hyvä jatkaa kohti konkreettisia tuloksia.
