Ojat kuntoon-hankkeen neljännessä osatehtävässä selvitetään toteutettujen vesiensuojelurakenteiden kunnossapidon parhaita käytänteitä. Osatehtävään sisältyy vesiensuojelurakenteiden kunnossapidon suunnittelu ja toteuttaminen pilottikohteilla.
Kanta-Hämeestä pilottikohteeksi valittu laskeutusallas- ja kosteikko sijaitsee Pelto-Seppälän tilalla Lopen Hunsalassa. Kohde koostuu kahdesta peräkkäisestä laskeutusaltaasta joista toinen päättyy matalampaan kosteikko-osaan ja patoon. Ensimmäisen laskeutusaltaan pituus on noin 90 meriä ja leveys 15 metriä. Jälkimmäisen mitat ovat noin 100 metriä ja 30 metriä. Kosteikko-osuuden pituus vaihtelee 30 ja 60 metrin välillä ja on leveimmillään 55 metriä. Pato on noin 95 metriä pitkä ja noin 7 metriä leveä. Laskeutusallas ja kosteikkosuunnitelma on laadittu Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä. Kohde on toteutettu vuosina 2002–2003 ja sen rakentamiseen on saatu maatalouden erityisympäristötukea.
Kohde sijaitsee Hunsalanjoen valuma-alueella. Valuma-alue on pääosin metsätalousmaata josta merkittävä osa on ojitettua turvemaata. Maatalousmaan osuus on noin 30 %. Maalajina ovat pääosin karkea hieta ja hieta. Laskeutusallas ja kosteikko on rakennettu pellolle. Paikka sijaitsee Hunsalanjoen ja valtaojan risteyksessä. Vesi tulee altaaseen peltoaukean valtaojaa pitkin. Laskeutusaltaiden ja kosteikon tehtävänä on hidastaa virtaustausta ja laskeuttaa kiintoainesta ja näin pienentää noin 490 hehtaarin laajuiselta valuma-alueelta tulevaa kiintoaineskuormaa.
Metsänhoitoyhdistys on suunnitellut kohteen yläpuolisella valuma-alueelle sijaitsevalle Hakoissuolle kunnostusojitussuunnitelman. Hankkeen laajuus on noin 30 hehtaaria ja sen kaivutyöt on tarkoitus toteuttaa vuosina 2018–2020. Hanke sijaitsee pääosin saman maanomistajan maalla kuin lasketusallas ja kosteikko. Kunnostusojitushankkeen yhteydessä tuli esiin maanomistajan tarve ja aikomus laskeutusaltaiden tyhjentämiseen ja kosteikon kunnossapitoon. Ojat kuntoon-hankkeen aikataulu sopi siinä määrin hyvin yhteen maanomistajan aikomusten kanssa että kunnossapidon suunnittelu ja työt päädyttiin toteuttamaan hankkeen pilottikohteena.
Pilottikohteen kunnossapitotöiden suunnittelu on tarkoitus tehdä keväällä 2018. Toteutus tapahtuu sulanmaan kaudella 2018. Altaiden lietetila on täyttynyt. Liete on tarkoitus tyhjentää pyöriväalustaisella pitkäpuomikaivinkoneella. Ennen kaivutöitä poistetaan ja harvennetaan luiskiin kasvanutta puustoa. Lietteen poisto pyritään ajoittamaan mahdollisimman kuivaan aikaan. Poistettava liete ajetaan joko altaiden kaivussa käytetylle läjitysalueelle tai levitetään viereisille pelloille jolloin sillä on myös lannoittava vaikutus. Tärkeintä on sijoittaa liete riittävän kauas, ettei se valu takaisin altaisiin. Jos liete kuljetetaan läjitysalueelle, voidaan lietekerrosten päälle kylvää esim. nurmisiemenseos joka sitoo maa-ainesta. Patojen rakenteet tarkistetaan. Mikäli havaitaan painumia tai aukkoja, niitä korjataan ja korotetaan lisäämällä kiviainesmateriaaleja.
Kosteikkoa voidaan hoitaa lisäksi niittämällä kasvillisuutta. Niitto ja kasvillisuusjätteen poiskorjaaminen myös vähentää ravinteiden pääsyä vesistöön. Niitto olisi parasta toteuttaa lintujen pesimäkauden ulkopuolella. Kohteen viereinen pelto on lihakarjan laidunkäytössä mikä vaikuttaa osaltaan töiden ajoitukseen. Altaita käytetään osittain eläinten juottopaikkana ja karjalla on pääsy kosteikon alueelle. Vaikka laidunnus on tällä kohteella luontainen tapa hoitaa kosteikkoa, on se toisaalta aiheuttanut maapohjan kulumista ja eläinten tuottaman lannan vaikutuksesta on voinut tapahtua vesistön rehevöitymistä. Kunnostustöiden jälkeen kosteikko aidataan edelleen mukaan laitumeen. Suunnitelmissa on ehkäistä maapohjan kulumista ja eroosiota sekä lannan päätymistä vesistöön sorastamalla eläinten käyttämät juottopaikat ja aitaamalla muut osat laskeutusaltaista laitumen ulkopuolelle.
Lauri Laaksonen, Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys ry.
