Hämeen ammattikorkeakoululla järjestettiin Ojitusisännöinti-päivä, joka oli hyvin selkeästi koottu paketti ojitukseen liittyvistä viranomaisasioista sekä muista käytännön asioista. Puhujina oli yksi ojitusisännöitsijä, tutkijoita sekä Ely-keskuksen ja metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijoita.
Ojitusisännöitsijä oli toiminut pitkäkestoisessa ja laajassa ojitusyhteisössä. Saimme hyviä käytännön esimerkkejä asioiden etenemisestä viranomaistasolla. Monen luennoitsijan esitelmästä nousi esille samoja ongelmia, kuten vanhoja ojitusyhteisöjä koskevan tiedon löydettävyys ja saatavuus, sekä maanomistajien sitouttamisen vaikeus ojitus asioihin. Moni ojituksen kanssa toiminut mainitsi ongelmaksi sen, ettei ojitusyhteisön laskut ole alv-vähennyskelpoisia, ja maanomistajien osallistumishalukkuuteen voi vaikuttaa myös verokevennysten puuttuminen ojitusyhteisön toimittamista laskuista.
Osallistujia oli yli 40. Yleisössä oli myös runsaasti eri alojen asiantuntijoita, ja informaatiota oli saatavilla sieltäkin suunnasta. Informaation ja kokemukseen perustuvan tiedon levittäminen on aina hyvästä, ja tämänkaltaisilla päivillä on varmasti suuri hyöty vesiensuojelutyön edistämiseksi.
Päivän loppupuolella tutkija Kaisa Västilä kehotti yleisöä pohtimaan, mikä voisi olla esteenä vesiensuojelulle. Yleisö vaikutti olevan yhtä mieltä siitä, että vesiensuojelua tarvitaan. Kukaan ei mielestäni kiistänyt sitäkään, etteikö samat vesiensuojelutoimet palvelisi myös maankuivatusta ja luonnon monimuotoisuutta. Moni vastasi Västilän kysymykseen vesiensuojelun esteenä olevan kustannukset ja ennakkoluulot. Vesiensuojelun tarve oli kuitenkin hyvin tiedostettu, tavoitteet on siis yhteisiä kaikille. Yhteisistä tavoitteista on mukava jatkaa, vesiensuojelutyötä riittää varmasti jatkossakin.
Päivän esitykset on luettavissa OK – Ojat kuntoon -hankkeen sivuilla.
Taina Raudaskoski
Opiskelija, Hämeen Ammattikorkeakoulu
Ympäristösuunnittelija – Kestävä kehitys
