Alkukesällä 2018 kohteella tehtiin vesiensuojelurakenteiden suunnitteluun liittyvät maastotyöt, vaaitukset ja muut mittaukset maastomerkintöineen. Kesän mittaan jo ennen suunnitelman lopullista valmistumista kohteelta poistettiin maanomistajan toimesta tulevaa kunnostustyötä haittaava vesakko ja ainespuusto. Pienemmän vesakon poisto tehtiin manuaalisesti raivaussahalla ja järeämpi puusto poistettiin koneellisesti.
Suunnitelma-asiakirjat karttoineen ja piirroksineen koostettiin syksyllä. Valmis suunnitelma hyväksytettiin maanomistajilla hankesuunnitelman mukaisesti. Tämän jälkeen tehtiin vielä ilmoitus vesirakennustyöstä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kohteen kunnostustöiden urakasta valmisteltiin tarjouspyyntöasiakirjat. Hankintasäännösten mukaan urakka on kansallisen kynnysarvon alittava ja hankintamenettelyksi valittiin rajoitettu menettely. Tarjouspyyntöasiakirjat lähetettiin valituille urakoitsijoille vielä ennen joulua. Hankintapäätöksiä tehdään meneillään olevan kevättalven mittaan.
Teimme suunnittelun ja kilpailutuksen asiakirjatöineen kaikkineen yhteistyössä Kanta-Hämeen metsänparannusasiantuntija Lauri Laaksosen kanssa. Hankkeessa tehtävän yhteistyömme tavoitteena on toimintatapojen ja asiakirjakäytäntöjen yhtenäistäminen. Ilman tiivistä yhteistyötä homma voisi olla erilaisista toimintatavoista johtuen jotensakin sekavan oloista.
Saarenjoen ojitusyhteisön uomaston pilottivaluma-alue Kärkölässä
Aloitin vanhoja metsäojitusalueita koskevan työn karttatarkastelusta ja maanomistajatietojen selvittämisestä keväällä 2018. Karttatarkastelun perusteella alueella on reippaat 30 hehtaaria ojitettuja suoalueita.
Tein kesällä pilottivaluma-alueelle alustavan maastokäynnin tutustuakseni paremmin ojitusalueiden nykytilaan. Ojitusalueiden metsissä on tällä hetkellä kaikkia kehitysluokkia edustavia alueita. Eli löytyy aukeaksi hakatuista aina uudistuskypsiin metsiin saakka, vaikkakin pääosa on eri-ikäisiä kasvatusmetsiä. Itse ojat ovat jo pitkälti sammaloituneet ja menettäneet parhaan kuivatuskykynsä.
Kyselin maanomistajilta muistikuvia aikaisemmin tehtyjen metsäojitusten ajankohdista, rahoituslähteistä ja paikallisista puuhamiehistä. Maanomistajien muistikuviin perustuen pyysin vielä Metsäkeskukselta tietoja alueella toteutetuista ojitushankkeista. Tieto vanhasta hankkeesta löytyikin Metsäkeskukselta yllättävän helposti. Viimeisin suunnitelmallinen ojitushanke on tehty alueella 1980-luvun puolivälin paikkeilla metsänparannusvaroin.
Näyttäisi siltä, että runsas puusto ja maanomistajien hakkuusuunnitelmat huomioiden koko alueen suometsien ojastoja ei voida nyt kunnostaa yhtäaikaisesti. Toisaalta osalla alueesta ojien kunnostaminen suometsänhoitohankkeena on nytkin aivan mahdollista ja suunnittelutyöt jatkuvat alueella tulevan kesän aikana.
Jyrki Mäkiranta / Mhy Päijät-Häme
