Peltolohkojen pinta-alat kasvavat ja lohkon vesitaloudesta voi olla haastavaa saada kokonaiskuvaa. Kun yhdistetään viljelijän vuosien aikana kertyneet kokemukset erilaisiin havaintomenetelmiin kuten satelliittikuviin, voidaan saada hyviä havaintoja pellon kasvukunnosta ja vesitaloudesta.
Missä ja minkä muotoisia ovat heikommin kasvavat alueet?
Erinomainen työkalu lohkon tarkasteluun ovat erilaiset satelliittikuvat. Kuvissa havaituista värieroista voidaan tehdä monenlaisia päätelmiä. Satelliittikuvissa parempi kasvusto näkyy tummemmalla värillä ja heikommin kasvava vaaleammalla. Vaaleampia alueita on hyvä katsoa tarkemmin. Ovatko alueet yhtenäisiä isoja alueita vai kapeita säännöllisesti toistuvia? Näkyvätkö erot eri korkeuskäyrillä? Lisäksi voi katsoa näkyykö heikkoa kasvustoa lohkon ylä- tai alalaidassa. Se saattaa kertoa ongelmista niska- tai laskuojassa tai salaojan laskuaukolla. Pellolle saattaa myös päästä vettä lohkon ulkopuolelta. Jos kasvusto näyttää rehevämmältä vain salaojien kohdalla, voi ongelma olla tiivistyminen salaojien välissä ja sitä kautta heikko vedenläpäisykyky. Tällöin kuivatus toimii vain salaojien läheisyydessä. Jos kasvu on heikompaa kokoojien alapäässä, voivat ongelmat löytyä laskuaukosta tai valtaojasta. Märkyys salaojien tai kokoojan kohdalla voivat viitata ojien tukkeutumiseen.
Kasvusto voi olla heikompaa myös päistealueilla, jolloin ongelmana saattaa olla päisteiden tiivistyminen erilaisten viljelytoimenpiteiden seurauksena. Kasvukauden ulkopuolella otetuissa kuvissa märät ja yleensä myös samalla tiivistyneet kohdat näkyvät puolestaan tummina alueina.
Lapio mukaan ja paikanpäälle katsomaan
Kun ilmakuvista havaitaan laajempi huonommalla kasvulla oleva alue, on sitä syytä mennä katsomaan paikanpäälle ja napata lapio toiseen käteen. Huonompi kasvu voi joskus selittyä esimerkiksi ruokamultakerroksen alapuolelle muodostuneesta ”huopakerroksesta”. Se on vettä läpäisemätön kasvijätekerros, joka aiheuttaa märkyyttä ruokamultakerrokseen, vaikka ojitus olisikin kunnossa. Tuomas Mattilan OSMO-hankkeelle tekemällä videolla näkee hyvin, kuinka ojituksen toimivuus/toimimattomuus näkyy ilmakuvissa heikompina ja parempina kasvustoina. Kun lohkoa tutkittiin tarkemmin maasta käsin, huomattiin, että vanhojen salaojien kokoojaa ei ole liitetty avo-ojan putkitukseen. Lisäksi eloperäinen maa oli painautunut niin, että putket olivat vain 35 cm syvyydessä. Myös lasku- ja niskaoja oli perkaamatta ja niskakaivo oli poistettu ”tarpeettomana”. Lisäksi kokooja oli ruosteen tukkima. Katso lisää videolta.
Osalla kuvissa näkyvistä asioista ei ole merkitystä pellon kasvukunnon kannalta. Näistä esimerkkinä erilaiset häiriötekijät kuten varjopaikat tai päisteiden lähellä olevat alueet, jossa kaksinkertainen kylvö näkyy vahvana kasvustona. Päisteet kasvavat usein heikommin tiivistymisen seurauksena. Maalajit voivat vaihdella pellolla ja rinteissä kasvusto voi olla heikompaa.
Monet tietävät käytännön kokemuksen kautta paikat, jossa märkyys vaivaa kasvustoa ja puinti on sateisina syksyinä haastavaa. Ongelma-alueiden laajuus ja mahdollinen yhteys toisiinsa selviää parhaiten ilmasta käsin. Sopivaan aikaan otettu ilmakuva paljastaa, onko kyse vain muutaman aarin ongelmasta vai koskeeko se isoakin aluetta. Ongelma-alueen laajuus lopulta kertoo, kuinka suuriin toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä.
Mistä löydän satelliittikuvia?
Tarjolla on ilmaisia ilmakuva-aineistoja esimerkiksi Google Earth, Paikkatietoikkuna ja Sentinel Playground. Ne sisältävät eri aikoina vuotta otettuja ilmakuvia. Jos ajoitus on sopiva, pystyy vesitalouden ongelmat havaitsemaan kuvista. Salaojakartta on mahdollista liittää ilmakuvan päälle. Katso ohjeet esimerkiksi tältä videolta. Tämä voi helpottaa ongelmakohtien tarkastelua, kun salaojakarttoja voi verrata heikkokasvuisiin kohtiin.
Myös viljelysuunnitteluohjelmissa on nykyään reaaliaikaisia karttoja kasvustoindeksein. Esim. Minun maatilani-wisu-ohjelmistossa tämä ominaisuus löytyy.
Lähteet:
Ajosenpää, H., Mynttinen, R., Mattila, T.J., Rajala, J. 2019. Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti.[verkkodokumentti]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bits…;
Mattila, T.J., ja Rajala, J. Löytykö pelloltasi kattohuopaa. [verkkodokumentti]Saatavissa: https://www2.helsinki.fi/sites… [Viittauspäivä 20.7.2022]
Mattila, Tuomas. 2018. Salaojien toimintahäiriöitä Kilpiässä. [verkkodokumentti]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?…;
Mattila, Tuomas. 2018. Salaojakartta ilmakuvan päälle. [verkkodokumentti]. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?…;
Rajala, Jukka.2022. Satelliittikuvista apua kasvukunnon puutteiden paikantamiseen. Luomulehti 3/2022, s 15-17.
Sonja Kankaanpää, viestinnän ja markkinoinnin asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi
Netta Leppäranta, valtakunnallinen huippuosaaja, maan kasvukunto ja ympäristö; johtava kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi
