Olemme kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoita Hämeen ammattikorkeakoulusta ja viime syyslukukaudella opintojemme aiheena oli Lasten, nuorten ja perheiden hoitotyö. Kyseiseen opintojaksoon liittyvän projektiharjoittelun tulimme toteuttamaan HAMKin Hyvinvointiosaamisen yksikön tuottamaan avoimeen varhaiskasvatustoimintapaikkaan, Nipsulaan.
Projektin toimeksiantona meidän tuli suunnitella Nipsulan asiakasperheille kehitystä edistävää, miellyttävää toimintaa sekä tutustuttaa heitä makujen maailmaan. Ensimmäisen toimintapäivän teemana oli järjestää liikuntatuokio, jonka aiheena oli eläimet ja musiikki ja toisen toimintapäivän aiheena oli maisteluhyrrä sekä laulu- ja loruleikit. Käytimme mielikuvitustamme, suunnitelmat elivät, kunnes päädyimme meitä kaikkia miellyttävään lopputulokseen. Haimme myös teoriatietoa lapsen kehitysvaiheista tukemaan suunnittelua.
Liikkuminen on luontaista kaikille lapsille
Liikunnan tulisi olla monipuolista ja perustua leikkiin ja iloon ilman suorituspaineita. Onnistuminen ja mielihyvän kokeminen motivoi ja kannustaa lasta jatkamaan. Pohja joko liikunnalliselle tai passiiviselle elämäntavalle luodaan jo lapsuudessa. Aikuinen voi vaikuttaa siihen, kummalle tielle lapsi lähtee. Alle 4-vuotiaan lapsen liikunnallista kehitystä tuetaan parhaiten antamalla hänelle mahdollisuus kokeilla ja yrittää monipuolisesti. Virikkeellinen ympäristö aktivoivine leluineen sekä yhteiset liikuntatuokiot aikuisten kanssa kuuluvat tärkeänä osana lapsen päivärytmiin. (Opetushallitus, 2023) Ensimmäisen Nipsula-päivän toimintateemanamme oli liikunta ja eläimet. Aluksi pidimme aamupiirin, jossa lauloimme Jänis istui maassa –laulun ja esitimme Sammakko –lorun. Rakensimme lapsille eläinaiheisia toimintapisteitä, jossa lasten aktivoimiseksi ja mielenkiinnon herättämiseksi kulku toimintapisteeltä toiselle tapahtui polkuja pitkin, jotka rakensimme tunneleista, patjoista, tyynyistä ja hulavanteista. Toimintapisteillä esitimme lapsille eläinarvoituksia ja he arvasivat, mistä eläimestä on kyse. Apuna meillä oli kuvakortit pupusta, karhusta, hevosesta ja kanasta. Mietimme lapsien kanssa yhdessä, kuinka kyseinen eläin liikkuu. Lapsilla oli hauskaa, lisäksi he tykkäsivät kovasti tilassa olevista tunneleista, tyynyistä ja hulavanteista sekä leikkivät niillä toimintapisteeltä toiselle siirtyessään. Takana oli kiva ja touhuntäyteinen aamupäivä.
Lasten makuaisti ja uusiin makuihin tutustuminen
Lasten makuaisti on yksilöllinen. Lapset tutustuvat ruokaan aistimalla ja tutkimalla. Osa lapsista on rohkeita maistamaan uusia makuja ja osa vierastaa. Lasta ei pidä pakottaa maistamaan ruokaa, vaan sen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Ruokaa ja uusia makuja voi lähestyä myös aistimalla muulla tavoin, kuten miltä se tuoksuu, näyttää tai tuntuu sormissa. Välillä uusiin makuihin tottuminen vaatii kärsivällisyyttä ja useita maistamiskertoja. Makuasioista kannattaa puhua, muullakin tavoin kuin toteamalla ruoan olevan hyvää tai pahaa. Lapsi tarvitsee maku- ja syömiskokemuksiinsa sanoja ja ilmaisuja. (Peda.net, n.d.) Toisen Nipsula-päivän toimintateemanamme oli makujen maistelua ja loruleikit. Teimme lapsille etukäteen maistelulautaset valmiiksi, jossa oli maisteltavina omenaa, päärynää, banaania, avokadoa, korianteria, mango-, mustikka- ja mansikkasosetta. Lisäksi olimme tehneet maistelutaulukot, joihin sai merkitä hymynaamalla, pitikö mausta vai ei. Maistelusta sekä tutkimisesta sai myös rohkeustarran. Aamupiirille oli suunniteltu laulettavaksi Popsi popsi porkkanaa -laulun sekä Harakka huttua keittää -lorun.
Tästä projektista jäi päällimmäiseksi fiilikseksi meille kiitollisuus ihanista kohtaamisista perheiden kanssa. Tämä projekti oli myös mukavan rento tapa hoitaa kouluhommia. Kiitos ja aurinkoista kevättä Nipsulan perheille ja Johannalle!
Sairaanhoitajaopiskelijat Pirjo, Suvi, Juha ja Suvi
Lähteet
Opetushallitus. (2023). Kaikki lapset haluavat liikkua. https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/kouluikaisten-terveyden-polku/liike-tarkea
Peda.net. (n.d.) Sapere – aisti ja ilmaise. https://peda.net/hankkeet/sapere