Tunnelmakartanot eli Wisahovi ja Wuolteen kartano ovat perinteikkäitä juhla- ja kokouspaikkoja Hämeessä. Yrittäjä Leena Sivén on pyörittänyt molempia kohteita 2000-luvun alkupuolelta saakka. Leena on nähnyt matkailu- ja ravintolabisneksen muutoksen; mönkijäsafarit ja kosteat firmojen juhlat ovat vaihtuneet frisbeegolfiin ja kylpytynnyriin. Nyt Tunnelmakartanot ovat mukana Matkalla kasvuun -yhteistyöhankkeessa suunnittelemassa uusia kuvioita muiden alan toimijoiden kanssa.
Leena Sivén on toiminut matkailu- ja ravitsemusalalla ensin 15 vuotta palkollisena ja sen jälkeen yrittäjänä huimat 32 vuotta.
”Parasta työurassa on ollut, että aina on jäänyt töitä seuraavaksikin päiväksi. En ole joutunut koskaan työttömäksi ja olen hakenut ainoastaan kerran töitä ihan nuorena tyttönä, jolloin pääsin Parolan Valtti-baariin töihin. Sen jälkeen töitä on aina riittänyt. 1970-luvulla Hämeenlinnassa oli noin 40 baaria. Joka paikassa oli sama ruokalista. Tarjolla oli muun muassa riisipuuroa, kaurapuuroa, Stroganoffia, lihapullia, Winerleikettä ja possunkyljyksiä. Sittemmin listoille tulivat myös nakit, broileriruoat ja pizzat”, toteaa Leena Sivén.
Moottorikelkka- ja mönkijäsafarit olivat muotia 1990-luvulla. Välillä järjestettiin runsaasti keskiaikapitoja. Sitten tulivat hiljaisuusretriitit.
”Meillä on järjestetty yksi hiljaisuusretriitti, jossa kukaan ei saanut puhua koko viikonlopun aikana sanaakaan. Tunnelma oli aika erilainen eikä minkäänlaista asiakaspalautettakaan saanut noina päivinä”, pohdiskelee Leena Sivén.
Yritysasiakkaille myydään yleensä kaksipäiväisiä kokouspaketteja. Perustoteutuksessa päivät pidetään kokousta ja illalla rentoudutaan.
”Yritysväki käy yleensä päivän kokoustamisen jälkeen happihyppelyllä vaikkapa pelaamassa frisbeegolfia. Se on kätevä laji, jossa ei tarvitse paljon ohjausta ja välineet saa maksutta lainaksi. Sen jälkeen porukka painelee laavulle, saunaan ja paljuun taikka järveen uimaan”, Leena Sivén kertoo.
Aikaisemmin yritykset käyttivät avokätisemmin ravintola-alan palveluja. Tilaisuuksia järjestettiin useammin ja tarjoilut olivat runsaampia.
”Mielestäni yksi suurimpia kolauksia ravintola-alalle on ollut yritysten edustuskulujen veroedun poistaminen. Yritykset alkoivat tuon verotuspäätöksen jälkeen satsata omiin kokoustiloihin ja alkoivat pitää tilaisuuksia omissa tiloissaan”, Leena Sivén muistelee.
Historiaa viikingeistä Suomen satavuotisjuhliin
Hauholaisen Wuolteen kartanon sijaintipaikka Tourun mäellä on tunnettu jo vuosisatojen ajan. Historiankirjoissa on maininta lähes tuhannen vuoden takaa, kun pahamaineiset viikingit tekivät ryöstöretken Hauhon reitin varrelle ryöstääkseen Tourun mäellä varastossa olleet soopelin ja oravan nahat. Keskiajalla Hauholla oli kestikievareita ja kapakoita.
”Tunnelmakartanoiden historiallisten paikkojen avulla onkin helppo eläytyä Suomen satavuotisteemaan. Tänä vuonna on useita perhe- ja yritysjuhlia Suomen 100 -vuotisen historian kunniaksi. Myös pikkujouluvarauksia on jo tehty tuolla teemalla. Mekin olemme lanseeranneet Säätyläismenun, jossa on tarjolla sellaisia ruokia, joita oli saatavilla 1917. Silloin herkuteltiin mm. sardiinilla, aladopilla, sallatilla, lanttukuutioilla ja naudanpaistilla. Jälkiruoka oli herkullista omatekoista vaniljajäätelöä”, iloitsee Leena Sivén.
Uutta puhtia verkostoitumiseen ja uusiin tuotepaketteihin
Wuolteen kartanolla ja Wisahovilla on jo historiaa takana, mutta tärkeää on uudistua. Leena Sivén onkin lähtenyt mukaan Matkalla kasvuun –hankkeeseen. Matkalla kasvuun –yhteistyöhanke on suunnattu maaseudulla toimiville matkailualan yrityksille ja matkailusidonnaisille toimijoille Kanta-Hämeessä. Hankkeen tavoitteena on verkostoituminen, yritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen, tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, markkinointivalmiuksien edistäminen ja kestävä kehitys. Hankkeessa on mukana reilut kolmekymmentä matkailualan yritystä Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilta.
”Matkailuhankerintamalla on ollut vuosikausia hiljaista ja nyt lähdin mukaan Tavastian ja HAMKin vetämään Matkalla kasvuun –hankkeeseen. On taas todella mukavaa nähdä vanhoja tuttuja ja päivittää kuulumisia. Lisäksi alalle on tullut uusia yrittäjiä. Mielestäni tärkeimpiä asioita hankkeessa on verkostoituminen, uusien yhteisten tuotteiden suunnittelu, oman tuoterepertuaarin tuotekorttien päivitys sekä messunäkyvyyden lisääminen”, Leena Sivén kertoo.
Matkalla kasvuun –yhteistyöhanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. Hankkeen tapahtumia ja blogia voi seurata osoitteessa www.hamk.fi/matkalla-kasvuun sekä matkallakasvuun.blogspot.fi. Hankkeen toteuttajina ovat Koulutuskuntayhtymä Tavastia ja Hämeen ammattikorkeakoulu Oy. Hanke on saanut rahoituksen Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
