Sokeille ja heikkonäköisille henkilöille näköaistin puuttuminen aiheuttaa suuria haasteita ympäristöön orientoitumisessa, liikkumisessa, ympäristön hahmottamisessa ja kaikessa itsenäisessä asioimisessa. Joukkoliikenneterminaalit muodostavat yhden tällaista itsenäistä liikkumista edellyttävistä arkiareenoista, joissa tarvitaan saavutettavuuden mahdollistavia esteettömyysratkaisuja. Testasimme sokeiden ja heikkonäköisten henkilöiden kanssa ensimmäistä ääni-kohokarttaa, älykkäitä iBeacon -välitteisiä sanakarttoja, äänimajakoita ja erilaisia eurooppalaisia ohjaavia lattiaopasteita Tikkurilassa. Katsele tästä otoksia aineistonkeruusta.
Maailman terveysjärjestö WHO:n (2011) mukaan maailmassa on noin 285 miljoonaa näkövammaista henkilöä, joista 30 miljoonaa on Euroopassa. Näkövammaisten liiton Näkövammarekisterin (Ojamo 2014) mukaan Suomessa näkövammaisia on 80000, joista sokeita on n. 10000 ja loput ovat eri tavoin heikkonäköisiä. Näköaistin puuttuminen aiheuttaa näkövammaisille henkilöille monenlaisia haasteita arjesta selviytymisessä. Näön puuttumisen kompensoimiseksi ja näkövammaisen itsenäisen suoriutumisen tueksi tarvitaan muiden aistien kautta saavutettavissa olevaa moniaistista ympäristötietoa, joka on saavutettavissa ja välitettävissä multimodaalisin tavoin.
Joukkoliikenneterminaalit haasteellisia arkiareenoita näkövammaisille
Joukkoliikenneterminaalit muodostavat yhden tällaista itsenäistä liikkumista edellyttävistä arkiareenoista, joissa tarvitaan saavutettavuuden mahdollistavia esteettömyysratkaisuja. Tarvitaan moniaistisesti havaittavampia yhdenmukaisia opastamisen muotoja luomaan näkövammaisia palveleva kokonaisopastejärjestelmä, joka voidaan integroida osaksi joukkoliikenneterminaalien koko opastejärjestelmää. HAMK:n Älykkäiden palveluiden tutkimusyksikön Moniaistisuus ja avustava teknologia eli MATEC -tutkimusryhmässä tutkitaan ja kehitetään tällaisia saavutettavia multimodaalisia ratkaisuja. MATECin hankkeissa tutkimus rakentuu vahvasti loppukäyttäjien ja yrittäjien kanssa toteutettavalle ekosysteemiselle yhteistyölle. Avustavaa teknologiaa kehitetään todellisiin loppukäyttäjän tarpeisiin yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeessa Multisensory wayfinding -menetelmän ja opastevaihtoehtojen tutkimus ja kehittämisprojekti osana joukkoliikenteen esteettömyyden parantamista joukkoliikenneterminaaleissa (MWAY) yksi kehittämisen pilottiympäristöistä, test bedeistä on Tikkurilan matkakeskus. Tämä hanke on MWAY-ekosysteemin yhdessä toteuttama hanke. Hankkeessa on HAMK:n lisäksi mukana seuraavat yritykset Avaava/Karantia Oy Perusturva, MIPSoft Oy, Versoteq Oy ja Polku – Liikkumistaito H. Hirn. Lisäksi mukana on näkövammaisia henkilöitä informantteina ja yhteiskehittelijöinä Näkövammaisten liitto ry:stä, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:stä sekä Kanta-Hämeen Näkövammaiset ry:stä. Hanketta rahoittaa Liikennevirasto, HSL ja HKL.
Tavoitteena katkeamaton opastejärjestelmä
HAMK vastaa hankkeen tutkimusosuudesta. Hanke alkoi kesäkuussa 2015 ja jatkuu syksyyn 2016. Hankkeessa tutkitaan, testataan ja kehitetään opastetyyppivalikoima, iBeacon-opastetyyppejä osana koko järjestelmää, 3D-tulostustekniikalla tuotettujen kohokarttojen soveltuvuutta terminaalien opastejärjestelmiin sisä- ja ulkotiloissa, älykkään sanakartan liittämistä opastusjärjestelmään ja kokeillaan iBeacon-perustaisia ratkaisuja laitureiden ja bussien löytämiseksi. Tavoitteena on luoda katkeamattomasti opastettu reitti eri aistein koettavien opastetyyppien avulla niin, että se on yhdenmukainen Eurooppalaisten opastejärjestelmien kanssa.
Lokakuussa keräsimme lähtötasotiedot uudesta Tikkurilan matkakeskuksesta. Mm. Riihimäen Liikennesuunnittelun toisen vuosikurssin opiskelijat Elina Lämsä, Mirella Bitter ja Janne Mörttinen olivat mukana keräämässä tietoja matkakeskuksen esteettömyysratkaisujen toimivuudesta heikkonäköisten henkilöiden näkökulmista. Lähtötilanteessa matkakeskuksesta löytyi alueita ja toimintoja, joissa ei ollut lainkaan ohjaavia opasteita näkövammaisen henkilön kannalta. Esimerkiksi bussilaitureiden numeroita ei ollut merkitty pistenumeroilla, eikä ääniformaatiolla. Haasteita oli myös kohokartoissa, äänimajakoissa, käsijohteiden opasteissa ja tarjolla olevassa netin ennakkoinformaatiossa. Kohokartan avulla välitetään näkövammaisille henkilöille maantieteellistä ja avaruudellista informaatiota rakenukksista ja paikoista. Kohokartoissa kehitettävää oli niiden sijainnissa, väri- ja tuntokontrasteissa, sekä kartta-avaimen epäjohdonmukaisissa symboleissa. Myös hissien ja ovien löytämistä helpottavissa äänimajakoissa, niiden sijoitteluissa ja äänissä oli epäjohdonmukaisuutta. Tämä johtuu osaltaan siitä, että missään maailmassa ei vielä löydy standardoituja äänisymboleja identifioimaan yhtenäisesti esimerkiksi ovia ja hissejä.
Suomen ensimmäinen 3D-tulostettu ääni-kohokartta testattavana
Lähtötilanteen kartoitusten jälkeen on kehitelty neljä kuukautta uusia ratkaisuja, joissa on huomioitu lähtötilanteessa todetut kehittämisvaatimukset. Tänään testasimme Tikkurilan matkakeskuksessa kuuden sokean ja kolmen heikkonäköisen henkilön kanssa kehitettyjä tuotoksia. Näkövammaiset pääsivät tutustumaan Suomen ensimmäiseen 3D-tulostettuun ääni-kohokarttaan. Kartan valmistuksesta on vastannut Versoteq Oy:stä Rauno Huttunen. Edullisesti ja helposti tuotettavat 3D-tulostetut kohokartat luovat aivan uusia mahdollisuuksia näkövammaisille henkilöille muodostaa käsitystä ja ennakkokuvaa rakennuksista, sisätiloista ja yleensä fyysisestä ympäristöstä. 3D-kohokartan tarjoaman kohokontrastin ja kolmiulotteisuuden lisäksi karttoihin lisätty äänimaailma antaa erinomaisesti lisää informaatiota hahmottamisen tueksi. Äänimaailma kohokartassa miellytti kovasti näkövammaisia henkilöitä. Myös uusia kehittämisideoita syntyi karttaa tutkiessa. Viikon kuluttua pidämme työpajan, jossa jatkamme ääni-kohokartan edelleen kehittelyä.
Sanakartoista älykkäisiin sanakarttoihin
Näkövammaisista erityisesti sokeat hyödyntävät ns. sanakarttoja. Sanakartoilla kuvaillaan sanallisesti tilaa, ympäristöä, reittiä ja jäsennetään visuaalista karttaa. Sanakartan avulla näkövammainen henkilö voi luoda itselleen ennakkokuvan paikoista ja reiteistä, joihin hän on menossa. Helinä Hirn, Polku – Liikkumistaito H. Hirn:stä on laatinut Tikkurilan matkakeskuksesta sanakartan. Sanakarttaa tullaan käyttämään kuvailevien ääniopastusratkaisujen yhtenäisenä perustana iBeacon-välitteisissä opastusviesteissä ja ääni-kohokartan viesteissä. Näkövammaiset henkilöt ovat mukana kehittelemässä sanakarttaa ilmaisultaan täsmälliseksi ja multimodaalisia maamerkkejä kuvaileviksi.
Näkövammaiset hyödyntävät paljon teknologiaa, esimerkiksi älykännyköitä. Älykännyköiden, erityisesti iPhone-puhelimen mukautettavissa olevat käyttöapuominaisuudet ja lukuisat sovellukset auttavat näkövammaista henkilöä kompensoimaan näön puutteita ja selviämään arjen haasteista. BlindSquare on näkövammaisten yli 140 maassa käyttämä suomalaisen Ilkka Pirttimaan kehittämä navigointia helpottava sovellus. BlindSquare pystyy tunnistamaan iBeacon-välitteisiä viestejä. iBeaconien välittämät viestisisällöt perustuvat sanakarttoihin ja sijoittuvat näkövammaisille henkilöille tärkeiden maamerkkien yhteyteen. Näitä nimitämme älykkäiksi sanakartoiksi. Näiden kehittelyn aloitimme jo vuonna 2014-2015 toteutetussa Ilsi I -projektissa Itiksen Kauppakeskuksessa. Tämän hankkeen aikana kehitämme iBeaconien käyttöä myös metroasemien ja bussipysäkkien yhteydessä.
Ohjaavia äänimajakoita ja lattiaopasteita
Äänimajakka on ääniopaste, joka sijoitetaan esimerkiksi oven yläpuolelle. Äänikohokartta ja iBeacon-välitteisten ääniopasteiden lisäksi tutkimme erilaisia äänimajakoita, niiden äänisymboleita, kuuluvuutta ja sijoittelua sekä määrää. Tikkurilassa esimerkiksi hissin äänisymboli on linnunlaulu. Sokealle äänimaailma voi paikoitellen muodostua uuvuttavaksi. Äänisymbolin tulisi olla riittävän informatiivinen, kuuluva, mutta ei ärsyttävä. Ulkona äänimajakoiden kuuluvuus häviää helposti liikenteen taustamelun sekaan.
Ääniopasteiden lisäksi tutkimme erilaisia eurooppalaisia ohjaavia lattiaopasteita Tikkurilassa. Lattiaopasteet ovat pääreiteille sijoitettuja kohollaan olevia ohjaavia lattiaraitoja. Lattiaraitojen risteyskohdissa ja vastaavissa on sijoitettuna ns. huomionastoja, joiden tehtävänä on auttaa näkövammaista huomaamaan reittimuutokset tai vaihtoehdot. Nyt testauksessa oli 18 erilaista lattiaopastetta ympäri Eurooppaa. Lattiaopasteista tutkittiin väri- ja kohokontrasteja. Tätä jatketaan edelleen työpajassa viikon kuluttua.
Kokonaisuutena testipäivä herätti paljon kiinnostusta ja innostusta. Uudet teknologiat mahdollistavat uudenlaisia tapoja ratkaista aistien puutteita. Multimodaalisuudella haemme kaikkia ihmisiä hyödyttäviä opastusratkaisuja.
