Fyysisesti, toiminnallisesti ja sosiaalisesti saavutettava ja esteetön opiskeluympäristö muodostaa perustan yhdenvertaisille opiskelemisen mahdollisuuksille. HAMKn kampuksista ja rakennuksista monet ovat kunniakkaasti iäkkäitä historiallisia monumentteja. Miltä osin HAMKn kampukset ovat fyysisesti saavutettavia ja esteettömiä? Opiskelun lisäksi kampuksilla järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, kokouksia ja muita tilaisuuksia, joihin osallistuu opiskelijoiden lisäksi muitakin paikkakuntalaisia. Riihimäen liikennesuunnittelun ensimmäinen vuosikurssi on perehtynyt alkuvuoden 2016 Liikennealueiden esteettömyyden suunnitteluun. He ottivat selvää siitä, kuinka saavutettava HAMK on. Tulokset esiteltiin keskiviikkona 24.2.2016 Riihimäellä. Mukana tilaisuudessa oli myös edustus HAMKn KIPI-toimistosta.
Yhdenvertaisuuslaki ja toimintaohje
Vuonna 2015 astui voimaan Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014). Tämän lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja ettei ketään saa syrjiä esimerkiksi iän, ihonvärin, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Uutta lakia sovelletaan kaikkeen kunnan toimintaan mukaan lukien asiakaspalveluun. Laissa syrjintäperusteita on tarkennettu ja mm. kohtuullisten mukautusten epääminen vammaisilta henkilöiltä katsotaan myös syrjinnäksi. Laki velvoittaa viranomaistahoja laatimaan toiminnastaan yhdenvertaisuussuunnitelman.
Myös HAMKissa on laadittu toimintaohje yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Toimintaohjeessa tarkastellaan pelkästään hakijoiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Toimintaohjeen ”tarkoituksena on mahdollistaa jokaisen HAMK:ssa toimivan henkilön opiskelu ja työskentely yhdenvertaisesti muiden kanssa riippumatta yksilön henkilökohtaisista ominaisuuksista” (Toimintaohje yhdenvertaisuuden edistämiseksi 2015, 4).
HAMKn kampusten saavutettavuuden kartoittaminen
Fyysisesti, toiminnallisesti ja sosiaalisesti saavutettava ja esteetön opiskeluympäristö muodostaa perustan yhdenvertaisille opiskelemisen mahdollisuuksille. HAMKn vanhoista kampuksista ja rakennuksista monet ovat jo iäkkäitä, toiseen aikakauteen rakennettuja historiallisia monumentteja. Miltä osin HAMKn kampukset ovat fyysisesti saavutettavia ja esteettömiä? Opiskelun lisäksi kampuksilla järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, kokouksia ja muita tilaisuuksia, joihin osallistuu opiskelijoiden lisäksi muitakin paikkakuntalaisia. Riihimäen liikennesuunnittelun opiskelijoiden tehtävänä oli kartoittaa ja raportoida kuinka saavutettavia ja esteettömiä ovat HAMKn kampukset. Kohteena olivat Forssan, Riihimäen,Valkeakosken, Visamäki D&C, Lepaan ja Mustialan kampukset. Opiskelijat tarkastelivat kampuksia 1) saavutettavien matkaketjujen näkökulmasta – kuinka kampuksille pääsee, kuinka kampuksella pääsee liikkumaan ja kuinka kampukselta pääsee pois; 2) Informaation, opasteiden ja karttojen näkökulmasta – kuinka kampuksen nettisivuilla oli kerrottu saavutettavuus- ja esteettömyystiedot, kuinka pääreitit oli opastettu; 3) Kampuksen fyysisen ympäristön esteettömyyden näkökulmasta – kuinka esteettömästi kampuksen rakennuksissa ja rakennuksesta toiseen pääsi liikkumaan.
Yhteenveto kampusten saavutettavuustuloksista
Useimmat opiskelijat olivat vierailemallaan kampuksella Riihimäkeä lukuunottamatta ensimmäistä kertaa, joten heidän tekemänsä havainnot ovat autenttisia. Kampusten saavutettavuuksissa oli toisaalta suuria eroavuuksia, mutta myös toisaalta yhteneväisyyksiä, kaikkia kampuksia koskevia samanlaisia havaintoja.
Vanhoilla ja historiallisilla kampuksilla rakennuksineen oli eniten saavutettavuus ongelmia. Esimerkiksi Lepaalle ja Mustialaan saapuminen muilla kuin henkilöautolla osoittautui haasteelliseksi. Näiden kampusten parkkipaikkojen, polkujen ja pihakatteiden huoltamatta jättäminen, rakennusten sisääntulojen ja kerrosten tasoerot muodostivat fyysisistä ympäristöistä vaikeasti saavutettavia ja esteellisiä. Auditoriot, ravintola, kirjasto ja toimistotilat ovat pääreiteille sijoitettavia kohteita, jotka kuitenkin näillä kampuksilla olivat sijoitettu vaikeasti saavutettaviksi. Rakennusten kapeat ovet ja korkeat kynnykset sekä rappuset tekevät fyysisestä ympäristöstä esteellisiä. Kummallakin kampuksella järjestetään vuosittain suuria yleisötapahtumia, joiden vuoksi kampuksilla vierailee paljon kampuksen ulkopuolista väkeä. Lisäksi kummallakin kampuksella järjestetään ravintola- ja matkailupalveluja, joissa käy vuosittain paljon asiakkaita.
Kaikkia kampuksia koskivat saavutettavuutta ja esteettömyyttä koskevan informaation ja opasteiden ja karttojen puutteet. Netissä tarjolla oleva tieto kampusten saavutettavuudesta, joukkoliikenneyhteyksistä, esteettömistä pääreiteistä ja mahdollisista fyysisen ympäristön haasteista, kuten tasoeroista esimerkiksi pyörätuolia käyttävän henkilön näkökulmasta, oli niukkaa tai lähes olematonta. Vain osassa netistä saatavissa pohjakartoissa oli invaparkkipaikat merkittynä asianmukaisesti. Invaparkkipaikat oli myös hyvin vaihtelevasti merkittynä kampuksilla, esimerkiksi Invaparkkipaikan sijainti esteettömän ulko-oven läheisyydessä. Kampuksen opasteet parkkipaikoilta rakennuksiin ja rakennuksista toiseen olivat pääosin heikosti viitoitettuja. Esimerkiksi tyypillisesti talojen seinissä oli isoja kirjaimia identifioimassa rakennusta. Kampuksen tiloissa opasteet toimitiloihin pääreiteillä olivat vähäisiä tai ne puuttuivat kokonaan. Esimerkiksi opasteet kahvilaan, kirjastoon tai Inva WC:lle olivat useimmiten puutteellisia, esimerkiksi ne puuttuivat uudelta Visamäen kampukselta. Myös rakennusten sisääntulojen jyrkät luiskat (yli 5%) ja mekaanisesti avattavat painavat vastukselliset ovet (yli 1 kg) heikentävät saavutettavuutta. Kaikkia kampuksia koski myös se, että tietoa induktiosilmukoin varustetuista tiloista ja palvelupisteistä oli vaikea löytää.
Miten HAMKn kampusten saavutettavuutta ja esteettömyyttä voisi parantaa?
Monet HAMKn kampusten saavutettavuuden kartoituksissa esiin tulleet asiat ovat helposti korjattavissa, mutta osa on vaikeasti korjattavissa. Kaikkien kampusten saavutettavuutta voidaan parantaa yksinkertaisesti miettimällä kampusten palveluille johtavat esteettömät pääreitit ja niiden opastukset. Lisäämällä tämä tieto nettisivuille ja samalla kuvailemalla miltä osin kampuksen ympäristö on saavutettava ja/tai esteellinen, voidaan palvella jokaista kampuksella asioivaa henkilöä paremmin. Nettitieto tarjoaa henkilölle ennakkokuvan fyysisen ympäristön saavutettavuudesta, luo odotuksia ja toisaalta auttaa valmistautumaan tarpeen mukaan. Näiden lisäksi on hyvä miettiä, voidaanko palveluilla lisätä esteettömän pääreitin saavutettavuutta. Esimerkiksi voidaanko lisätä palvelunumero, josta tulee henkilö avustamaan tarpeen vaatiessa, mikäli pääovella on niin jyrkkä luiska, ettei henkilö mitenkään pääse itsenäisesti rullaamaan pyörätuoliaan luiskaa myöden ylös. Kekseliäillä palveluilla ja avustajilla voidaan kompensoida ympäristön esteellisyyttä. Saavutettavuudessa on usein kyse pienistä asioista, joita ei tullut ajatelleeksi, koska se ei ole itselle ongelma. Nyt toteutettujen kartoitusten myötä HAMKn KIPI-toimisto
