Älykkäät palvelut tutkimusyksikkö järjesti ensimmäisen tutkimusareenan 7.4.2015 HAMK:n Riihimäen yksikössä. Tutkimusareenan teemana oli ”Moniosaaminen yhteiseksi voimavaraksi”. Tutkimusareena toimi samalla kertaa Älykkäät palvelut -tutkimusyksikön esittäytymistilaisuutena. Tutkimusareenalla nähtiin 2015 tammikuun alussa aloittaneet tutkimusryhmät, kuten MATEC ja Älykäs liikenne. Tutkimusryhmistä monialainen MATEC -tutkimusryhmä on ehtinyt jäsentää toimintaaansa pisimmälle. Tutkimusryhmän vetäjä Merja Saarela esitteli MATEC -tutkimusryhmän uudenlaista yritysten, kolmannen sektorin ja korkeakoulun tutkimusyksikön välille rakennettua ekosysteemistä tutkimustoimintamallia. Konkreettisena esimerkkinä toimintamallin toteutuksesta tutustuttiin Itis -test bedissä meneillään olevaan Ilsi-hankkeeseen. Lisäksi Saarela valotti näkökulmia tuleviin tutkimusnäkymiin. Uusista tutkimusvälineistä erityisesti MUSE brain sensing -pääpanta hämmästytti ja kiinnosti areenan yleisöä.Älykkäät palvelut -tutkimusyksikön toimintasuunnitelmaan sisältyy kaksi kertaa vuodessa järjestettävät tutkimusareenat. Tutkimusareenoilla kerrotaan tutkimusryhmien kulloinkin meneillään olevista hankkeista ja tuloksista ulkoisille sidosryhmille, henkilökunnalle ja opiskelijoille. Tutkimusareenat toimivat myös tutkimustoiminnasta ja tutkimusteemoista kiinnostuneiden yritysten, opiskelijoiden ja tutkijoiden verkottamisareenoina. 7.4. toteutetulla ensimmäisellä tutkimusareenalla Vesa Salminen esitteli tutkimusyksikön yleisiä toimintalinjoja, joista tärkeimpänä hän korosti HAMK:n monialaisuuden ja työelämäläheisen tutkimuksen tärkeyttä.
Tammikuussa 2015 aloittaneista tutkimusryhmistä erityisesti MATEC, moniaistisuus ja avustava teknologia, on luonteeltaan monialainen. Saarelan esityksessä korostettiin avustavan teknologian koskettavan jossain muodossa meitä kaikkia. Vammattomille henkilöille avustava teknologia helpottaa tekemistä, ja vammaisille hankilöille mahdollistaa tekemisen. MATEC tutkimusryhmän tutkii, kuinka moniaistisilla ja avustavan teknologian ratkaisuilla ylitetään oppimisen ja toimintakyvyn rajoitteita. Avustavalla teknologialla ei viitata pelkästään apuvälineisiin, vaan se kattaa myös ympäristöön tehtävät älykkäät avustavan teknologian ratkaisut. Toimintakykyisyys määrittyy ihmisen ja hänen ympäristönsä välisen vuorovaikutuksen kautta. Esimerkiksi mitä paremmin älykäs ympäristö pystyy huomioimaan henkilön toimintakykyrajoitteista aiheutuvia erityistarpeita, kuten moniaistisia tiedon tarpeita, sitä parempi on henkilön toimintakyky ympäristönsä kanssa. Tämän päivän termein ilmaistuna kysymys on Design for All (DfA) suunnittelusta, eli kaikkien ihmisten kannalta toimivasta suunnittelusta.
MATEC:ssa tutkimustoiminta on rakennettu vahvasti yritysmaailmaan ja todellisten ongelmien ratkaisemiseen kytkeytyneen uudenlaisen ekosysteemisen toimintamallin varaan. Ekosysteeminen toimintatapa tarkoittaa tässä yhteydessä yhteiseen päämäärään tähtäävien erilaisten toimijoiden aitoa yhteistyötä, jolla luodaan arvoa loppukäyttäjille. Eri toimijoilla on erilaiset liiketoiminnalliset päämäärät, mutta yhteinen tiedollinen, toiminnallinen ja tutkimuksellinen innovaatioiden yhteiskehittelyn rajapinta ekosysteemissä. MATEC:ssa MWAY ekosysteemi tavoittelee moniaististen tienlöytämisratkaisujen kehittämistä (Multisensory Wayfinding ekosystem) heikkonäköisille ja sokeille ihmisille. Innovaatioiden yhteiskehittely ja testaaminen toteutetaan test bedissä, tässä esimerkkitapauksessa Itis kauppakeskuksessa. Loppukäyttäjiä ekosysteemissä edustavat valtakunnallinen Näkövammaisten keskusliitto ry ja paikalliset näkövammaisten yhdistykset Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Teknologiayrityksistä keskeisimmät ovat MIPsoft Oy BlindSquare sovellusalustallaan, Versoteq Oy 3D-tulostustekniikalla, Avaava Oy KohoSign ja esteettömyyden kokonaisratkaisuillaan. Lisäksi toimintaympäristöinfraan liittyen mukana ovat Itis kauppakeskus, Liikennevirasto, HKL, HSL, Kone Oy ja Mitron Oy. Itiksen test bed käsittää Itiksen vanhan osan eli läntisen päädyn.
Ekosysteemistä toimintatapaa on konkreettisesti rakennettu ja testattu Ilsi-projektissa, jossa tutkitaan, yhteiskehitellään ja pilotoidaan moniaististen tienlöytämisratkaisujen kehittämistä avariin sisätiloihin. Ratkaisujen kehittämisessä perustana ovat sokeiden tuttu- ja vierasreittikävelyissä havaitsemat maamerkit ja niiden havaitsemisen vahvistaminen iBeaconeilla. IBeaconien viestit välitetään bluetooth-yhteydellä älypuhelimen BlindSquare sovellukseen. Seuraavissa vaiheissa iBeaconein älyllistetty ympäristö viedään 3D-tulostettuihin karttoihin ja älykkäisiin sanakarttasimulointeihin. Ilsin ykkösvaihe on lopuillaan ja tulokset varsin vaikuttavat. Ensimmäisen vaiheen tulokset tullaan julkistamaan huhtikuun loppuun mennessä.
MATEC tekee myös tuotetestauksia. Kevään aikana testattavana on ollut mm. ruotsalaisen Hart Designin suunnittelema Memo Assist. Seuraava testattava laite on MUSE brain sensing band, jolla voidaan harjoitella meditaatiotilaan pääsemistä. Meditaatiota ja sen vaikutusta hyvinvointiin on tutkittu varsin paljon. Säännöllisesti meditaatiota harjoittavien henkilöiden, esimerkiksi munkkien kanssa tehdyt tutkimukset osoittavat, että noin 20-30 minuuttia päivässä meditoivilla henkilöillä aivojen harmaa-aines on muutamia millejä vahvempi kuin ei meditoivilla henkilöillä. Erityisen selvästi tämä näkyy aivojen hippokampuksessa, joka vastaa tunnesäätelystä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että jo kahdeksan viikon säännöllisen meditoinnin vaikutukset on havaittavissa sekä fyysisesti aivoalueilla että koettuina muutoksina, esimerkiksi unen laadun muutoksina. MATEC kerää parasta aikaa vapaaehtoisia koekäyttäjiä laitteelle ja aloittaa tutkimuksen kevään kuluessa.
