Älyvaatetus on tulevaisuuden ala, johon sisältyy paljon business potentiaalia. HAMK:n Älykkäät palvelut tutkimusyksikön MATEC-tutkimusryhmän ja Muotoilun koulutusohjelman yhteistyönä toteuttama Älyvaate/pukeutuminen –konseptien esittely toteutettiin tänään 23.3. klo 10–12. Esittelyssä oli kuuden ryhmän työt. Ryhmien teemoina olivat Lapsi liikenteessä, Älytakki työmatkaliikkujalle, Pyörätuolia käyttävän henkilön pukeutuminen, SmartJump Älyvaatteita hoitoalalle, Älyvaate + sovellus: Doula, Nurse, Personal Trainer ja Carer, Älyjalkine vaikeasti heikkonäköiselle tai sokealle, Jalkaproteesin kolme konseptia: Äypohja-app, Visuaalinen proteesi ja Itsekasvatettava proteesi.
Älyvaatetusta voi hyvällä syyllä pitää tulevaisuuden alana. Alaan sisältyy paljon business potentiaalia. Potentiaalit muodostuvat siitä, että älykästä toiminnallisuutta tekstiileissä voidaan hyödyntää mitä moninaisemmilla aloilla terveydenhoidosta urheiluun ja vapaa-aikaan tai vaikkapa armeijaan. Älyvaate ja päälle puettava teknologia sekä älytekstiilit ovat säilyttäneet trendikkyytensä, vaikka älyvaatetutkimusta ja älyvaatemateriaalien tutkimusta on tehty jo useita vuosikymmeniä. Osaltansa siihen vaikuttavat vauhdilla kehittyvät uudenlaiset materiaalit ja uuden ajan teknologiat, joita voidaan liittää tekstiileihin avustamaan arjessa.
Älyvaate, päälle puettava tekstiili ja älytekstiili eivät ole toistensa synonyymejä, vaikka liittyvätkin samaan kehittyvään alueeseen. Yhä useammalla meistä on jotakin päälle puettavaa teknologiaa mukanamme, esimerkiksi kuntoilijoilla aktiivisuus- tai sykemittari tai musiikin kuunteluun tarvittavat kuulokkeet. Joillakin meistä on jo älyvaatteita, esimerkiksi ihon lämpötilaa ja hikoilua mittaavat urheilushortsit. Hyvin usein älyvaatteeseen lisätty teknologia pystyy mittaamaan ihmisen elintoimintoja. Älytekstiilit puolestaan rakentuvat materiaaleista, joiden ansiosta tekstiilin toiminnallisuuteen saadaan lisää ominaisuuksia, kuten muodon muuttaminen tai sen muistaminen.
HAMK:n Älykkäät palvelut tutkimusyksikön MATEC-tutkimusryhmä ja Muotoilun koulutusohjelma aloittivat älytekstiilien kehittämisen puitteissa yhteistyön keväällä 2015. Viime keväänä MATECin tutkimusryhmä tutustui balttilais-pohjoismaisessa SPEDUTEC-hankkeessa Via University Collegen Smart Textile –yksikön hankkeisiin Skanderburgissa Tanskassa. Via University Collegen Poul-Erik Jørgensen, joka johtaa Smart Textile yksikköä, korosti omassa esityksessään suuria hyödyntämismahdollisuuksia hyvinvointisektorilla.
Tanskan vierailun aikana tutustuttiin myös erilaisissa kohteissa mm. erilaisiin vammaisille henkilöille kehiteltyihin toiminnallisiin tekstiiliratkaisuihin. Inspiroivat kokemukset innoittivat miettimään tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyömahdollisuuksia älyvaatteiden kehittämisessä. Matkalla syntyi ajatus älyvaatteiden tai päälle puettavien tekstiilien ideoiden kehittelystä osana avustavan teknologian ratkaisuja. Muotoilun koulutusohjelmalla on aiempaa kokemusta älytekstiilien kehittämisestä Virvelinrannan resurssikeskuksessa Hämeenlinnassa. MATEC-tutkimusryhmä puolestaan tekee käyttäjälähtöistä tutkimusta toimintakykyrajoitteisten henkilöiden kanssa, ja pystyy auttamaan todellisten käyttäjien saavuttamisessa sekä käyttäjätarpeiden profiloimisessa. Ihmisen arjessa toimimisen ja teknologian yhteen liittäminen tarvelähtöisesti, eli kohderyhmän tarpeita ja vaatetuksen toiminnallisuutta synkronoiden, sisältää prosessina käyttötarkoitukseen liittyvien tarpeiden selvittämisen ja käyttäjään tutustumisen sekä erilaisten vaihtoehtojen ideoimisen, suunnittelun ja kehittämisen.
Syksyllä 2015 muotoilun kolmannen vuosikurssin 40 opiskelijaa aloitti lehtori Tarja Saaren ja yliopettaja Mirja Niemelän ohjauksessa kolmen opintopisteen Muotoilun menetelmät I opintojakson, jonka teemaksi muotoutui Älyvaate/pukeutuminen. Tavoitteena oli luoda Älyvaatekonsepteja. Opintojakson tulosten purku, Älyvaate/pukeutuminen –konseptien esittely toteutettiin tänään 23.3. klo 10–12. Esittelyssä oli kuuden ryhmän työt. Ryhmien teemoina olivat Lapsi liikenteessä, Älytakki työmatkaliikkujalle, Pyörätuolia käyttävän henkilön pukeutuminen, SmartJump Älyvaatteita hoitoalalle, Älyvaate + sovellus: Doula, Nurse, Personal Trainer ja Carer, Älyjalkine vaikeasti heikkonäköiselle tai sokealle, Jalkaproteesin kolme konseptia: Äypohja-app, Visuaalinen proteesi ja Itsekasvatettava proteesi.
Konseptien suunnittelun lähtökohtana opiskelijoilla olivat todelliset käyttäjät tarpeineen. Opiskelijat olivat tehneet paljon tiedonkeruuta konsepteja rakentaessaan. Esitykset olivat innostavia ja paljon keskustelua herättäviä. Konsepteissa oli monia toteutuskelpoisia ja tulevaisuusorientoituneita vaihtoehtoja. Esittelytilaisuudessa käyttäjänäkökulmaa edusti Jan Huopainen. Huopainen on itse liikuntavammainen, joka käyttää pyörätuolia. Huopainen totesi tilaisuudessa, että yhdistämällä nyt esiteltyjä konsepteja saataisiin lopputuotteeseen parhaat puolet esiin. Hienoa on se, että nyt oli huomioitu millaiselle tuotteet näyttävät. Huopainen kertoi, että pyörätuolia käyttävälle henkilölle valmisvaatevalikoima on niukka ja tukipohjalliset kengät kömpelöitä ja rumia. Lehtori Tarja Saari totesi, että konseptoinnin ideana onkin tuottaa mahdollisesti toteutettavia ajatuksia yhdessä. Näistä konsepteista voidaan synergisesti ottaa osia ja yhdistellä parhaat palat kuhunkin konseptiin. Tämän jälkeen mahdollisesti toteutetaan systemaattinen tuotesuunnitteluprojekti. Tämän tuloksena syntyy lopullinen tuote versio.
Muotoilun koulutusohjelmassa on parasta aikaa meneillään profiloituminen. Älyvaate ja älytekstiilit ovat yksi mahdollisuus, joka voisi tarjota vahvan erikoisosaamispohjan HAMK:sta valmistuville muotoilijoille. Profiloituminen osaamisalueelle edellyttää kuitenkin monialaisen näkökulman vahvistamista ja yhteistyön rakentamista erityisesti HAMK:n tekniikan koulutusohjelmien kanssa. Lisäksi koulutusohjelmalta edellytetään vahvaa verkostoitumista alan yritysten kanssa ja käyttäjien mukaan ottamista suunnitteluprosesseihin. MATEC:ssa TKI-toiminta on HAMK:n sisällä monialaista. Näiltä osin Älykkäät palvelut tutkimusyksikkö voisi hyvin tukea muotoilun mahdollista profiloitumista. Tutkimustoiminta on myös organisoitu ekosysteemisesti, verkostojen verkostoyhteistyölle, jossa ratkaisujen kehittämisessä kohtaavat tutkimusyksikkö, erilaiset yrittäjät, julkinen ja kolmas sektori.
