Espoolaisen kodin pöydälle on katettu punainen kaitaliina ja punaisen sävyisissä tuikkuastioissa lepattavat kynttilät luovat jouluista tunnelmaa. Eletään lokakuuta, mutta Laura ja Mikko Takalan ajatukset ovat jo joulukuussa, jolloin he molemmat valmistuvat ammatillisiksi opettajiksi Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.
Avioparin yhteinen matka samaan opettajankoulutukseen oli enemmänkin sattumien summa kuin ennalta ajateltua. Kymmenen vuoden ajan ohjaajan työtä tehnyt, ja mm. kasvatustieteen perusteet opiskellut Mikko, olisi halunnut pätevöityä jo aiemminkin, mutta vasta nyt hakukriteerit toivat riittävästi pisteitä opiskelupaikkaan. Sosiaalialalla työskennellyt ja siihen liittyviä tutkintoja paljon lähivuosina opiskellut Laura oli puolestaan vasta kypsytellyt opettajan ammattia omalle kohdalleen, mutta löysikin itsensä hakutulosten julkaisemisen jälkeen varasijalta, joka pian muuttui opiskelupaikaksi.
- Sekä sosiaaliala että kasvatusala ovat aloja, joissa on oltava sydän mukana. Opettajan työ on myös suora jatkumo pitkään tekemääni nuoriso-ohjaukseen, joten tuntui luontevalta hakeutua laajasti tunnustettuun ja arvostettuun ammatilliseen opettajankoulutukseen, perustelee Laura hakeutumistaan.
Sujuvasti soljuvaa ja kuin itsestään jatkuvaa on myös pariskunnan yhteistyö haastateltavina. Siihen mihin Laura päättää niin Mikko jatkaa tai täydentää ja toisinpäin. Myös opinnoissaan he hyödynsivät tätä taitoaan jakaa asioita ja pohdintoja puolivalmiina tuotoksina, pallotellen ajatuksia keskenään. Varsinainen opiskelu tapahtui kuitenkin eri pienryhmissä, mutta koulutukseen kuuluvaan pakolliseen opetusharjoitteluun he päättivät lähteä yhdessä. Paikaksi valikoitui Seurakuntaopisto Järvenpäässä, josta he saivat tehtäväkseen suunnitella ja toteuttaa kokonaan tieto- ja neuvontatyön kurssin. Pariskunta selvisi suuresta vastuusta ja opinnollisesta haasteesta hyödyntämällä toistensa vahvuuksia. Laura toi yhteiseen opetuskokemukseen tehtävät ja toiminnallisuuden, Mikko opetusmateriaalin faktoineen. Myös kokoaikainen ja välitön keskinäinen reflektointi auttoi heitä opiskelijoina selviämään vaativasta oppimiskokemuksesta.
- Suunnitteleminen vei yllättävän paljon aikaa. Siihen kuitenkin kannatti satsata, sillä selkeä tietoisuus siitä mitä oltiin tekemässä, antoi myös itsearvioinnille perusteet. Kun tiesimme tarkasti kokonaisuuden, aivan kaikki pienimmätkin yksityiskohdat, ja sen mitä kokonaisuudella tavoittelimme, olimme kykeneväisiä myös tekemään muutamia tarkennuksia matkan aikana. Eniten yllätyimme opiskelijaryhmän heterogeenisuudesta. Siinä oli miehiä ja naisia ikähaitarilla 16-54 vuotta, joista osalla oli paljon työkokemusta ja osalla ei lainkaan. Saimme erinomaista oppia henkilökohtaistamisesta, osaamiskeskeisyydestä ja arvioinnista, joka oli meille molemmille uutta asiaa. Mielestämme opettajan työn oppii vain opettamalla, siinä tämä kaikki opiskelu ja teoriat kiertyvät yhteen, kertaa Mikko opetusharjoittelun vaiheita ja antia.
Myös tunteiden tasolla opetusharjoittelu oli molemmille jännittävä kokemus. Tietoisuus opettajan vastuusta konkretisoitui liki yöllisiin painajaisuniin asti. Ero epävirallisen kurssitoiminnan ja virallisen opetussuunnitelmaperustaisen opetuksen välillä tuli molemmille opettajaopiskelijoille selkeäksi. Opettajan vastuulla on varmistaa, että opiskelijat aidosti myös osaavat opetetut asiat myöhemmin työelämässä. Tietoisuus tästä teki nöyräksi ja huolelliseksi. Oma esiintyminen ja monen erilaisen tunnin järjestäminen olivat myös huomattavasti luulemista suurempia työtehtäviä. Opettajan ammatti-identiteetti löytyi ja kehittyi molemmilla. Hyvin suunniteltu ja harjoiteltu oppimistyö toi pariskunnalle kiitosta sekä harjoittelupaikasta että omilta ohjaajiltaan.
- Onnistumisen kokemukset ovat olleet tärkeitä opintojen aikana. Hyvä porukka, se että pienryhmässäkin on ihmisiä monilta eri aloilta, köydenpunojan pedagogiikka, keskinäinen yhteistyö, aiemman ohjaamiskokemuksen hyödyntämisen mahdollisuudet ja ammattitaitoiset opekorkean opettajat, listaavat Laura ja Mikko Takala opettajaopintojensa ulkopuolisia motivaatiotekijöitä.
Opiskeleminen on vaativaa työtä. Tämän molemmat olivat tiedostaneet ja järjestäneet omat elämänsä muulta osin niin, että aikaa opettajankoulutuksen tarpeisiin oli molemmilla riittävästi. Saumatonta ja soljuvaa vuoropuhelua on joulukuussa ammatillisiksi opettajiksi eli AmOiksi valmistuvan pariskunnan elämässä luvassa jatkossakin. Tällä kerralla se kohdistuu yhteiseen harrastukseen eli musiikkiin.
- Meillä tulee kymmenen vuotta aviossa täyteen ja sitä olemme ajatelleet juhlistaa kymmenellä yhteisellä biisillä, joista neljä on jo valmiina, mutta kuusi odottaa vielä tulemistaan, hymyilevät Takalat toisilleen.
****
Jälkiteksti
Opekorkean väki onnittelee 8.12.2017 valmistuneita Laura ja Mikko Takalaa lämpimästi ja toivottaa heille, kuten kaikille muillekin alumneilleen ja yhteistyökumppaneilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2018.
****
HAKU ammatilliseen opettajankoulutukseen, erityisopettajankoulutukseen ja opinto-ohjaajankoulutukseen on 10.-30.1.2018 www.hamk.fi/aokk
Kuvat: Sara Kaloinen
