Saavutettavat e-aineistot HAMKin kirjastosta

0

Jokainen opettaja voi helposti parantaa opintojen saavutettavuutta valitsemalla oppisisällöt niin, että  ne palvelevat myös erityistarpeita. Saavutettavia oppisisältöjä löytyy mm. HAMKin kirjaston kokoelmista. Tässä artikkelissa näytämme esimerkkien avulla, millaisiin asioihin aineistonvalinnassa kannattaa kiinnittää huomiota.

Mitä on saavutettavuus?

HAMKin omilla sivuilla saavutettavuus määritellään näin:

Saavutettavuus (accessibility) on mahdollistamista. Hyvin saavutettavissa oleva tuote tai palvelu on sellainen, että erilaiset ihmiset pystyvät fyysisistä tai psyykkisistä ominaisuuksista huolimatta käyttämään kohdetta järkevästi ja ilman kohtuutonta opettelua.

Celian mukaan verkkopalveluiden saavutettavuus koostuu kolmesta asiasta: tekniikasta, käytettävyydestä ja sisällön selkeydestä.

  • Tekninen saavutettavuus on sitä, että koodauksessa on noudatettu standardeja ja se on virheetöntä. Niinpä ruudunlukuohjelmat osaavat tulkita sisältöä ja sen rakennetta oikein.
  • Käytettävyys liittyy käyttöliittymän selkeyteen ja helppokäyttöisyyteen.
  • Sisällön selkeydellä tarkoitetaan sitä, että sisällön on oltava kenen tahansa ymmärrettävissä. Tämä edellyttää selkeää kieltä, tekstisisällön jaksotusta, sisällön havainnollistamista kuvilla, videoilla ja äänellä.

Digitaalisuus ei takaa saavutettavuutta

Saavutettavuus on tapauskohtaista, jopa tilannesidonnaista, kuten jokainen älylaitteen näyttöä auringonpaisteessa katsonut tietää. Erilaisilla käyttäjillä on erilaiset tarpeet: lievästi näkövammaiselle saattaa riittää tekstin suurennus tietokoneen näytöllä, vaikeasti lukihäiriöiselle saattaa kaikki teksti olla saavuttamatonta. Pelkkä digitaalisuus ei siis riitä takaamaan saavutettavuutta, vaan kaikkien kolmen osa-alueen on oltava kunnossa.

Saavutettavuus on tärkeää myös HAMKissa

Luotettavia tilastoja saavutettavaa aineistoa tarvitsevien määrästä ei ole olemassa, oli sitten kyseessä Suomi tai pelkkä HAMK. Aluehallintoviraston arvion mukaan jopa yli miljoonalla suomalaisella on erityisiä haasteita ja rajoitteita. Lukihäiriö arvellaan olevan 3-10 prosentilla väestöstä. Erilaisten oppijoiden liiton mukaan pelkästään oppimisvaikeuksia on 10-20 prosentilla väestöstä. Näiden arvioiden perusteella on selvää, että myös HAMKissa saavutettavaa aineistoa tarvitsevia on enemmän kuin oletamme.

Nykyään sisällöt tukevat apuvälineiden käyttöä

Vielä 2000-luvulla kirjoista, lehdistä ja sanomalehdistä piti erikseen valmistaa saavutettava muoto. Suomessa valmistamisen teki silloinen Näkövammaisten kirjasto, nykyinen Celia. E-aineistojen yleistyessä saavutettavan aineiston tekninen toteutus kävi helpommaksi ja nopeammaksi. Tänään olemme tilanteessa, jossa suuri osa ammatillisesta ja tieteellisestä tiedosta jo valmiiksi tuotetaan tukemaan erilaisten apuvälineiden käyttöä (universal design). Suurten kansainvälisten kustantajien (esim. Elsevier, Ebsco) tarjoamissa käyttöliittymissä ja aineistosisällöissä on lähes kaikki erityistarpeet huomioitu.

Sisällön saavutettavuus on myös kirjastojen tavoite

Ammattikorkeakoulukirjaston tehtävänä on tukea organisaationsa oppimista, opetusta ja tutkimusta. Tietosisällön saavutettavuus on siis myös kirjastojen tavoite. Englannissa korkeakoulusektoria palveleva JISC toteutti vuonna 2018 ASPIRE-projektin, jossa edistettiin ja testattiin kustantajien palvelujen saavutettavuutta. Testauksessa täydet pisteet myönnettiin mm. Ebscolle ja Ebook Centralille, jotka ovat myös HAMKin käytössä.

Kirjaston e-kokoelma on suuri ja sitä käytetään paljon

HAMKin kirjaston kokoelmista noin 80% on elektronisena. Joulukuussa 2019 kokoelmissa oli

  • 215.431 verkkokirjaa ja
  • 11.264 verkkolehteä.

E-aineistojen käyttö on tilastojen mukaan ollut hienoisessa nousussa jo useita vuosia, ja 2020 koronakevät lienee tuonut e-aineistoille paljon uusia käyttäjiä. Tieteellisten kirjastojen tilastotietokannan mukaan vuoden 2019 käyttömäärät olivat HAMKissa hyvää tasoa:

  • 858 428 katsottua verkkokirjan sivua
  • 35 167 katsottua verkkolehden sivua.

Kun 2019 käyttöä suhteuttaa HAMKin käyttäjämääriin, jokainen meistä latasi 4,1 artikkelisivua tai 100,5 e-kirjan sivua.

Saavutettavuus on yksi kriteeri aineiston valinnassa

Kirjastona emme pysty suoraan vaikuttamaan e-aineistojen sisällön ja käyttöliittymän saavutettavuuteen, mutta voimme edistää sitä omilla valinnoillamme. Erityisesti kotimaisen aineiston osalta meillä ei kuitenkaan ole juurikaan vaihtoehtoja: aineisto on hankittava siinä muodossa, jossa se on tarjolla. Saavutettavuutta tärkeämpiä valintaperusteita ovat sisällön laatu ja sen merkitys koulutusalalle. E-aineistojen osalta mahdollisuus HAKA-kirjautumiseen on yksi tärkeimpiä valintakriteereitä, mutta siitäkin on jouduttu tinkimään kun sisällön merkitys alalle on ollut suuri (esim. Koneviesti, eMagz).

Kirjaston e-aineistot ovat pääosin saavutettavia

Kirjaston tarjoamissa e-aineistoissa saavutettavuus vaihtelee, mutta useimmiten sekä tekninen saavutettavuus että käytettävyys ovat pääsin kunnossa. Ulkomaisen aineiston saavutettavuus on erittäin hyvä, kotimaisen aineiston kohdalla on vielä puutteita. Sisällön selkeys voi olla haaste, erityisesti kun puhutaan ammatillisesta ja tieteellisestä tekstistä. Opettaja voi edistää saavutettavuutta valitsemalla oppisisällöt niin, että ne ovat mahdollisimman selkeitä ja havainnollisia.

Seuraavassa esittelemme esimerkkien avulla sitä, millaisiin teknisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota aineiston valinnassa. Kaikki esimerkit on poimittu HAMKin kirjaston tarjonnasta.

E-aineistojen käyttöliittymät

Kirjaston tarjoamien e-aineistojen hakuliittymänä toimii HAMK Finna, joka on helppokäyttöinen ja saavutettava. Hakuliittymä on selkeä ulkoasultaan ja sitä voidaan käyttää ruudunlukijoilla. Finnan saavutettavuus on HAMKin kirjaston ja palvelua toimittavan Kansalliskirjaston vastuulla.
Finna tarjoaa linkityksen kautta pääsyn sisältöihin, joihin käyttäjällä on käyttöoikeus. Sisältöjä käytetään e-aineistojen tarjoajien omissa käyttöliittymissä. Niiden saavutettavuudesta vastaavat tarjoajat itse.

E-kirjan saavutettava muoto on EPUB

E-kirjoja tarjoavat mm. Ebsco ja Proquest. E-kirjat julkaistaan usein sekä saavutettavana pdf- dokumenttina (Tagged PDF, PDF/UA) että apuvälineiden käyttöä tukevassa EPUB-muodossa. Käyttöliittymissä on usein tarjolla erityinen saavutettavuustila (accessibility mode), kuten Ebook Centralissa.

Usein e-kirjaa on mahdollista lukea myös suoraan verkossa; esim. Ebook Central ja kotimainen Ellibs tarjoavat tämän vaihtoehdon. Lukutila ei kuitenkaan ole saavutettava. Sen sijaan kannattaa käyttää EPUB-muotoista e-kirjaa, joka ladataan Adobe Digital Editions -ohjelmaan.

Ebook Central-palvelusta e-kirja löytyy sekä saavutettavana pdf-tiedostona että ruudunlukijoita tukevassa EPUB-muodossa.

Kotimaisten e-kirjojen tarjonnassa on vielä kehitettävää

Myös kotimainen Ellibs-palvelu tarjoaa EPUB-muotoisia e-kirjoja. Ellibsin haasteena on se, etteivät kaikki mukana olevat kustantajat ole pystyneet EPUB-muotoa toimittamaan: jotkin kirjat löytyvät vain pdf-muodossa. Ellibsissä kunkin e-kirjan saavutettavuus kannattaa aina tarkistaa erikseen testaamalla.

Myös muissa kotimaisia e-kirjoja tarjoavissa palveluissa on vielä kehitettävää saavutettavuuden osalta: esimerkiksi Alma Talentin ja Kauppakamarin tarjoamissa sisällöissä on edelleen puutteita mm. taulukoiden ja kuvien saavutettavuudessa.

Ellibsin tarjoama Lue selaimessa -toiminto ei ole saavutettava, joten apuohjelmien käyttäjän kannattaa aina ladata e-kirja Adobe Digital Editions -ohjelmaan.

Näköislehden visuaalisuuden ei tarvitse olla haaste

Esimerkki hyvin toimivasta näköislehtipalvelusta on Ebscon Flipster, jota voi käyttää sekä selaimessa että sovelluksessa. Tietokoneella käyttöliittymä toimii ruudunlukijalla, ja lehden sivut ovat suurennettavissa. Lehdet on kuitenkin tallennettu kuvina, joten ruudunlukijan käyttäjän kannattaa suosia Flipster-sovellusta. Sovellus tarjoaa pelkän tekstinäkymän, jonka voi kuunnella sovelluksen omalla tekstinlukijalla.

Flipster-sovelluksessa voi piilottaa kuvat valitsemalla pelkän tekstinäkymän. Artikkelin voi kuunnella sovelluksen omalla ruudunlukijalla.

Tietokantaan linkitetty artikkeli on saavutettavampi kuin pdf

Kun artikkeleita käytetään oppisisältönä Moodlessa tai vastaavassa oppimisympäristössä, ne kannattaa aina tarjota tietokantalinkkinä. Tietokantojen käyttöliittymät tarjoavat lisätukea saavutettavuuteen. Ebscossa artikkeli löytyy myös html-muodossa, ja kuvat ja taulukot ovat saavutettavia. Lisäksi artikkelin voi kuunnella käyttöliittymän omalla ruudunlukijalla.

Ebscon käyttöliittymän kohdasta Permalink löydät kopioitavan linkin, joka toimii myös etäkäytössä.

Ebscon artikkeleissa myös taulukot ja kuvat ovat saavutettavia.

Ebscolla on artikkelin html-muotoon liitetty oma ruudunlukija.

 

Celia muuntaa painettuja aineistoja saavutettavaan muotoon

Erityisesti ammatillisella puolella julkaistaan vielä paljon aineistoa pelkästään paperimuodossa. Painetusta kirjasta on mahdollista saada saavutettava e-versio; sellaisen voi tilata HAMKin kirjaston välityksellä tilata Celiasta. Celialla on lakisääteinen tehtävä tuottaa saavutettavaa oppimateriaalia. On hyvä huomata, että yhden äänikirjan valmistaminen voi kestää kolme kuukautta. Myös tilausten määrää on rajattu. Lisätietoja saavutettavan version tilaamisesta löytyy Celian sivuilta.

Käytön haasteena vahva suojaus

Kaupalliseen sisältötarjontaan liittyy aina käyttöoikeuksien hallinta (DRM, digital rights management), jolla rajoitetaan esimerkiksi datan edelleen lähettämistä, tallentamista, kopioimista ja tulostamista. Vahva DRM-suojaus saattaa haitata tai jopa estää apuvälineiden kuten ruudunlukijan toiminnan. Suojauksen tason määrittelee aineiston kustantaja. Siksi esimerkiksi e-kirjan saavutettavuus kannattaa aina erikseen testata.

Saavutettavuus paranee jatkuvasti

Palvelujen ja sisältöjen saavutettavuutta kehitetään jatkuvasti. Lisätietoja kirjaston tarjoamien e-aineistojen saavutettavuudesta löydät HAMK.finna.fi-palvelusta, kohdasta E-aineistojen ohjeet. Saavutettavuudesta kerrotaan erikseen jokaisen palvelun kohdalla.

Kirjoittajat: Päivi Hollanti (tietoaineistopalvelut) & Minna Kivinen (tietojärjestelmäasiantuntija)

Artikkeli perustuu HAMKin henkilöstöpäivässä 19.8.2020 pidettyyn esitykseen.

Kun valitset oppisisältöjä, kiinnitä huomiota näihin asioihin:

  • Mitä aineiston tuottaja kertoo saavutettavuudesta?
  • Onko e-kirja saatavissa EPUB-muodossa?
  • Onko pdf-tiedosto saavutettava? Testaat tämän helposti maalaamalla osan tekstiä; jos se onnistuu, saavutettavuus toteutuu ainakin osittain.
  • Voiko tekstiä suurentaa niin, ettei sisältö muutu?
  • Pystyykö ruudunlukija tulkitsemaan sisällössä olevia taulukoita?
  • Onko kuvissa vaihtoehtoinen teksti?

Leave A Reply