Hamkin kirjaston tammikuun viestintäteema on keskittynyt muuttuviin lukutaitoihin. Mitä voisi tarkoittaa tutkimuksen lukutaito ja millaisin vinkein luetusta tutkimusartikkelista voisi jäädä mieleen jotain muutakin kuin tuskastuminen? Lue bloggauksesta kirjaston vinkit!
Perinteisen, lähinnä painetun kirjan äärellä tapahtuvan lukemisen rinnalle on modernissa informaatioympäristössä muotoutunut useita muita lukutaitoja: informaatiolukutaito, medialukutaito, some-lukutaito, e-kirjan lukutaito, lukeminen älylaitteilla, äänikirjojen lukutaito… Yksi korkeakoulussa opiskelevan tai työskentelevän henkilön tärkeä lukutaitokokonaisuuden osa on kyky lukea ja ymmärtää tutkimuksia.
Mikä sitten on tutkimus ja mistä sellaisen saa käsiinsä?
Tutkimuksella tarkoitetaan tässä bloggauksessa tutkimusartikkelia, jonka taustana on tieteellinen alkuperäistutkimus. Tutkimusartikkelissa kuvataan, miksi ja miten tutkimus on toteutettu ja minkälaisia tuloksia on saavutettu. Tutkimuksella voidaan tarkoittaa myös vaikkapa väitöskirjaa, joka samoin raportoi alkuperäistutkimuksen taustaa, toteutusta ja tuloksia. Tutkimuksia etsivän kannattaa suunnata katseensa ensimmäisenä Hamkin Finnaan, joka tarjoaa tien miljoonien tutkimusartikkeleiden ja satojen väitöskirjojen äärelle. Tukea ja lisävinkkejä tutkimuksen etsimiseen löydät muun muassa kirjaston verkkosivuilta tai kirjaston tarjoamista avoimista tiedonhaun koulutuksista.
Miten tutkimusartikkelia sitten kannattaisi lähestyä? Jokaisen tutkimusartikkelia lukevan on hyvä tietää muutama seikka, jotka helpottavat sen haltuun ottamista. Ensinnäkin, tutkimusartikkelin rakenne nojaa vakiintuneeseen käytäntöön, jonka mukaisesti tutkimusartikkeli koostuu tietyistä osasista. Toiseksi, jokaisella näistä osasista on oma tärkeä tehtävänsä tutkimusartikkelissa.
Tutkimusartikkelin perinteinen rakenne
Otsikko / Title, Kirjoittajat ja heidän taustaorganisaationsa / Authors and affiliations, Tiivistelmä / Abstract
Otsikko kuvaa tutkimuksen aihetta ja tiivistelmä kertoo tiivistetysti, mistä tutkimuksessa oli kyse ja millaisia tuloksia siinä saatiin. Kiireiselle lukijalle vähintään tiivistelmän ja lopun johtopäätösten lukeminen antaa viitteitä siitä, kannattaako artikkeliin perehtyä tarkemmin. Ei-kiireisen lukijan kannattaa sen sijaan perehtyä huolellisesti jokaiseen osa-alueeseen.
Johdanto / Introduction
Johdannossa annetaan vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mihin tutkimus liittyy, miksi aihetta on tärkeä tutkia, mitä tutkimuksessa itse asiassa on tarkoitus selvittää ja miksi, sekä mihin tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää? Johdannon tehtävä on siis taustoittaa tutkimusaihetta ja tarjota perusteluja sille, miksi tutkimus toteutettiin. Johdannon kirjoittaminen lukijaa houkuttelevaksi on usein tutkimusartikkelin laatimisen vaikein osa. Tämän vuoksi johdannon huolelliseen lukemiseen kannattaa panostaa, ja arvioida samalla, kuinka hyvin kirjoittaja on onnistunut tehtävässään.
Aiempi kirjallisuus / Previous research
Aiemmassa kirjallisuudessa kuvataan, mitä aiheesta jo tiedetään. Aiempi kirjallisuus siis esittelee aiempia saman aihepiirin tutkimuksia sekä niiden keskeisiä tuloksia. Aiemman kirjallisuuden lukeminen voi toisinaan tuntua puuduttavalta, mutta etenkin omaa tutkimusta tekevän tai suunnittelevan kannattaa malttaa mielensä, ja lukea uskollisesti tämäkin osio kokonaan.
Menetelmä / Methodology
Menetelmäosio on usein omaa tutkimusta suunnittelevan kannalta herkullinen. Menetelmäosiossa kuvataan yksityiskohtaisesti, kuinka tutkimus toteutettiin ja millaisia aineistonkeruumenetelmiä käytettiin. Esimerkiksi kyselytutkimuksen kyselylomakkeen muodostaminen kerrotaan yksityiskohtaisesti, lisäksi tutkimuksessa käytetty kyselylomake löytyy tutkimusartikkelista. Menetelmäosio tarjoaakin usein erittäin käyttökelpoisia vinkkejä omaan tutkimukseen, joten senkään yli ei kannata hypätä.
Tutkimusaineisto ja sen analysointi / Data collection and analysis
Joko menetelmäosion yhteydessä tai omana, erillisenä lukunaan, kuvataan tutkimuksessa kerätty tutkimusaineisto ja sen analysointi. Millaista aineistoa saatiin, kuinka sitä käsiteltiin, millaisia muuttujia muodostettiin, millaisin tilastollisin menetelmin muuttujia käsiteltiin, kuinka haastatteluaineisto litteroitiin ym. Aineiston analyysin kuvauksessa edetään usein erittäin tarkkoihin yksityiskohtiin asti, mistä lukijan ei kannata säikähtää.
Tulokset ja pohdinta / Findings and discussion
Nimensä mukaisesti tulososiossa kuvataan, millaisia tuloksia tutkimuksessa saatiin. Tulososiossa pitäydytään usein rajatusti ainoastaan tulosten esittelyssä, kun taas tulososiota seuraavassa pohdinnassa tuloksia ryhdytään tulkitsemaan. Mitä tämä tutkimuksen tulos tarkoittaa? Mistä se kertoo? Miten tätä tulosta voitaisiin hyödyntää? Miten tämä tulos suhtautuu aiemmissa tutkimuksissa saavutettuihin tuloksiin? Liittyikö tutkimuksen toteuttamiseen jonkinlaisia rajoituksia, jotka on syytä huomioida? Kuinka hyvin tulokset voidaan yleistää tämän tutkimuksen ulkopuolelle?
Pohdintaosio on tutkimusartikkelin kirjoittajan taidonnäyte ja sitä voisi kutsua myös tutkimusartikkelin tärkeimmäksi osaksi. Pohdintaosiossa onnistuminen ratkaisee usein sen, ymmärtääkö lukija tutkimuksen todellisen merkityksen vai hukkuuko tutkimus muiden samankaltaisten joukkoon. Lukijan kannattaa siis erityisesti panostaa pohdinnan lukemiseen.
Johtopäätökset / Conclusions
Viimeisenä tutkimusartikkelin osana johtopäätös-osio tiivistää ja vetää yhteen kaiken kirjoittajan edellä esittämän, ja vie sen vieläpä asteen verran ylöspäin: millaisia johtopäätöksiä tästä kaikesta voidaan tehdä ja kuinka tutkimuksella saatua tietoa hyödynnetään jatkossa.
Kuva: Emil Vilsek / Unsplash
Lopuksi, tutkimusartikkelien lukeminen vaatii harjoitusta ja harjaantumista. Pikkuhiljaa, lukutaidon karttuessa, tutkimusartikkeleiden lukeminen muuttuu helpommaksi ja nopeammaksi. Taito poimia laajasta artikkelista itselle ja omalle työlle / tutkimukselle olennaisimmat seikat kasvaa, ja pian lukija huomaa nauttivansa lukuhetkestä kiinnostavan artikkelin äärellä. Ja kuin huomaamatta, lukija löytää itsensä myös kirjoittamassa omaa artikkelia… Mikäli näin käy, kannattaa suunnata kirjoittamisen ja julkaisemisen työpajoihin.
Antoisia luku- ja kirjoitushetkiä tutkimusartikkeleiden parissa!
