Päiväkirjamuotoisesta opinnäytetyöstä on saatu hyviä kokemuksia. Se on ollut selkeä vaihtoehto silloin, kun opiskelija on työssä ja opinnäytetyön tekeminen on viivästynyt.
Tässä viitataan Haaga-Heliassa kokeiltuun käytäntöön. Teksti on Verkkovirta-hankkeen sivulta. Tavoitteena päiväkirjatyyppisessä opinnäytetyössä on pilkkoa työ pieniin, viikon kokoisiin paloihin, jotka on suunniteltu täysipäiväinen työnteko huomioiden. Työ siis valmistuu viikko kerrallaan, joka viikko on palautus josta opiskelija saa palautetta ohjaajaltaan seuraavan viikon aikana. Jo tehtyyn osaan ei palata, vaan palaute huomioidaan seuraavan viikon raporttiosassa. Joka viikko opiskelija pohtii omia työtehtäviään ja hakee niihin liittyviä ohjeita ja malleja kirjallisuudesta. Kirjallisuutta hyödynnetään laajasti, eli kirjallisuudeksi hyväksytään blogeja, mutta pitää osata käyttää myös alan kirjallisuutta ja tutkimusraportteja. Parhaimmillaan opiskelijan palautukset ja ohjaajan kommentit, sekä toisaalta jatkuva kirjallisuuteen tutustuminen muodostavat jatkuvan vuoropuhelun, jonka avulla opiskelija löytää sekä työlleen että ammatilliselle kasvulleen uusia näkökulmia.
Edellytyksenä päiväkirjatyyppisen työn toteuttamiselle on ollut että opiskelija on oman koulutusohjelmansa alan töissä. Päiväkirjatyyppisen työn minimipituus on 12 viikkoa, josta raportointikausi on minimissään 10 viikkoa ja oleellista on että työpäiviä raportointikaudella kertyy vähintään 40 (jos opiskelija on esim. vain kahtena päivänä viikossa töissä, niin raportointikauden pituudeksi tulee 20 viikkoa). Työn alussa on yksi viikko lähtötilanteen analysointiin ja lopussa yksi viikko on varattu reflektointiin.
Lue lisää Verkkovirta-hankkeen sivuilta. Lisätietoja tarvittaessa Leena Nikanderilta.