Kirjoittanut: Sairaanhoitajaopiskelija Tuija Huhtinen
Geneerinen palvelujärjestelmä? Käsitteenä tuo ei minulle suoraan auennut, vaikka olenkin kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelija Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa. Asiasta eri lähteistä luettuani huomasin kuitenkin, että asia itsessään on ollut hyvinkin paljon esillä muun muassa hetki sitten tekemässäni kuuden viikon harjoittelussa lasten avohoidon poliklinikalla TAYSissa. Geneerinen palvelujärjestelmä, eli miten suunnitella hyvä hoitokokonaisuus ja ohjata asiakas monimuotoisten palveluiden piiriin asiakasta kuunnellen, sekä saavuttaa asiakkaalle paras hyöty myös kustannustehokkuus mielessä pitäen?
Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen
Sosiaali- ja terveysala on jatkuvan muutoksen alla. Palveluita on tarjolla valtavasti, mutta niiden kohdentaminen asiakkaalle järkevästi ja kustannustehokkaasti asettaa melkoisia haasteita. Nyt valloillaan oleva Sote- uudistus asettaa kunnat uusien haasteiden eteen palveluiden tarjoajina, kuinka saada asiakas oikeaan aikaan oikean palvelun piiriin ja siitä pois?
Työntekijöiltä monitahoinen palvelujärjestelmä vaatii jatkuvaa itsensä uudistamista. Kattava tietämys erilaisista tarjolla olevista palveluista ei yksinään riitä. Työntekijän tulee lisäksi osata monia erilaisia sähköisiä järjestelmiä, joita hyödyntää suunniteltaessa asiakkaalle oikeanlaista palvelukokonaisuutta. Tämän lisäksi työntekijällä tulee olla ymmärrys palveluiden kustannuksista, jotta asiakkaalle suunniteltava kokonaisuus on toimivuutensa lisäksi myös kustannustehokasta ja näin kestävää.
On tutkittu, että palvelujärjestelmän käyttö synnyttää eriarvoisuutta eri sosiaaliluokissa. Paremmin koulutetut, työssäkäyvät ihmiset pystyvät hyödyntämään palvelujärjestelmää paremmin kuin työttömät tai alemman koulutusasteen saaneet. Kuitenkin usein juuri nämä ihmiset tarvitsisivat palvelujärjestelmän parempaa hyödyntämistä, varsinkin ehkäisevänä tekijänä.
Mikä sitten saa aikaan eriarvoisuutta? Ainakin palveluiden hinta. Asiakasmaksuista sekä matkakuluista voi kertyä liikaa maksettavaa, jolloin pienituloisimmat voivat jättää täysin hoitoon hakeutumisen. Paremmin koulutetut ihmiset osaavat ehkä hakeutua paremmin eri palveluiden piiriin, koska heillä on usein enemmän tietämystä tarjolla olevasta avusta. Myös palveluiden sijainti sekä alueelliset erot vaikuttavat palvelujärjestelmän tavoittavuuteen. Yhtenä isona eriarvoisuutta aiheuttavana tekijänä on myös asenteellisuus, joka estää hakeutumasta avun piiriin.
Asiakkaan osallistaminen
Tehokkaan ja kattavan palvelujärjestelmän ydin on osaava henkilöstö, jonka päämääränä on tuottaa kokonaisuuksia asiakaslähtöisesti. Asiakas tulisi ottaa mukaan palveluiden kokonaisvaltaiseen suunnitteluun kuunnellen ja kysellen. Hoitajalla tulisi olla taito ja kyky nähdä asiakkaan kyvykkyys oman hoitonsa suunnitteluun. Suunniteltavan palvelun kun tulisi palvella asiakasta mahdollisimman hyvin, ollen oikeanlaista sekä oikea-aikaista. Tässä kohtaa työntekijän ammattilaisuus korostuu, kuten myös empaattinen ja sosiaalisesti taitava työote. Hoitajan on lisäksi osattava arvioida asiakkaan omat voimavarat ja hoitoon sitoutumisen halu, jotta kohdennettu palvelu tuottaisi myös näin parhaan mahdollisimman hyödyn.
Kolmannen sektorin täydentävä vaikutus
Palvelujärjestelmäkokonaisuuteen on mielestäni hyvä muistaa ottaa mukaan myös kolmas sektori, eli erilaiset järjestöt sekä vertaistukiryhmät. Ajattelisin, että nämä tahot itsessään täydentävät erilaisia erikoissairaanhoidon palveluita, ja voivat joskus olla juuri se apu, mikä asiakasta tai potilasta auttaa parhaiten. Ei siis riitä, että hoitaja osaa käyttää monia erilaisia varausjärjestelmiä ja muita sähköisiä palveluita tai tietää erikoissairaanhoidon moninaiset palvelut, hoitajalla on lisäksi hyvä olla kattava tieto erilaisista kulloinkin asiaan liittyvistä kolmannen sektorin toimijoista. Ja jos tietoa ei suoraan ole, on sitä hyvä osata etsiä eri kanavien kautta.
Itse näen hoitajan tehtävän palvelujärjestelmän viidakossa olevan asiakasta kuunteleva, eteenpäin luotsaava, luotettava vierellä kulkija. Poliklinikkaharjoittelussa selväksi tuli myös se, että työnantajan näkökulmasta hoitajan tulee lisäksi osata ajatella kustannustehokkaasti ja ymmärtää, mistä kustannukset kulloinkin muodostuvat. Myös asiakkaalle hoitajan kustannustehokkuus ja ymmärrys oikeista palveluista säästää sekä aikaa että rahaa. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että kustannukset eivät saisi mennä asiakkaalle tarjottavan oikeanlaisen, hyvän palvelun edelle.
