Joulukuussa sairaanhoitajiksi valmistuvat Heidi Kannisto ja Tuija Poltinoja suunnittelivat ja toteuttivat opinnäytetyönään HAMKille Pakopelin traumasta. Pelin avulla opintojen loppuvaiheen sairaanhoitajaopiskelijat tulevat oppimaan perustietoa traumatisoitumisesta ja kuinka trauma näkyy somaattisessa ja psyykkisessä terveydessä sekä ihmissuhteissa – myös hoitosuhteessa.
Traumatisoituminen helposti mielletään väkivallaksi ja päihteiden käytöksi lapsuuden perheessä, mutta surullista kyllä, Suomessa yleisin syy on pärjäämisen pakko, eli lapsi jätetään selviytymään yksin suurien tunteiden kanssa. Kun turvallista, tukea antavaa ja tunteita sanoittavaa aikuista ei ole saatavilla, aiheuttaa se äärimmäisen stressitilan ja turvattomuuden tunteen, mikä on hyvinkin traumatisoivaa. (Auvinen, 2020, s. 178; Karkkunen, 2020, s. 221)
Pako traumasta -pelin tilaajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu ja sitä tullaan käyttämään sairaanhoitajaopiskelijoiden loppuvaiheen koulutuksessa. Pelin tavoitteena on tuoda moniulotteisesti traumatisoitumisen vaikutuksia esiin. Peli toimii Thinglink-alustalla ja sisältää kattavaan tietoperustaan pohjautuvat teoriaikkunat, äänitetyn fiktiivisen kuunnelmasarjan, jossa kertoja kärsii monimuotoisesta traumaperäisestä stressihäiriöstä ja dissosiaatiohäiriöstä, äänitteen omaisen näkökulmasta, ratkaistavan potilastapauksen, opetusvideoita sekä H5P-työkalulla toteutettuja tehtäviä.
Kuva 2. Yksi Pakopeli traumasta -pelin huoneista
Huoneet on jäsennelty aihealueittain ja opiskelija pääsee siirtymään huoneesta toiseen aina opiskeltuaan yhden huoneen sisällön ja pakopelimaisesti kerättyään tarvittavan koodin seuraavaan siirtymään. Ottaen huomioon erilaiset opiskelijat, peli on kaksitasoinen. Eteneminen ei siis vaadi tietoperustan täydellistä sisäistämistä, vaan pääasiat voi oppia videoiden ja äänitteiden sekä tehtävien tekemisellä. Pelissä on huomioitu opiskelijan etäännyttäminen aiheesta, sillä sensitiivisten ja realististen kriisien käsittelyssä pelillisesti on oltava tarkkana, jotta aihe tulee käsitellyksi kunnioittavasti ja oikein (Koiranen, 2019, ss. 62‒63).
Pelissä on selkeä rakenne, jonka mukaan etenemä on suunniteltu niin, että opiskelija oppisi aiheesta johdonmukaisesti. Huoneita eri aihekokonaisuuksien ympärille on rakennettu yhteensä kuusi ja niiden lisäksi aloitus- ja lopetushuoneet sekä lisämateriaalihuone. Interaktiivisia tehtäviä on lisätty H5P -työkalun avulla, jolloin opiskelijaa osallistetaan toiminnallisesti opetusmateriaalin sisäistämiseksi. Powtoon- sovelluksella on luotu mukaansa tempaavia opetusvideoita, jotka on ladattu Youtuben kautta Thinglink-sovellukseen.
Peliä testattiin muutamalla testipelaajalla, joissa oli sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoita sekä lapsuudessaan traumatisoitunut nykyinen terveydenhuollon ammattilainen, joka arvioi tunnekokemusta pelin aikana. Testipelaajien palaute oli positiivisesti yllättynyttä. Myös kehitysehdotuksia saatiin, joten pelin alussa olevia tietolaatikoita numeroitiin, jotta ne tulisivat avatuiksi loogisessa järjestyksessä oppimisen kannalta. Ennakkoarvio pelin 1–2 h kestosta sai vahvistuksen.
Opinnäytetyössä tekijänoikeuksien noudattaminen on tärkeä osa hyvää tieteellistä käytäntöä (Vilkka, 2021, s. 201). Peliä on visualisoitu erittäin paljon videoin, kuvin ja musiikin avulla. Viimeksi mainittua ei valitettavasti voitu laittaa taustalle soimaan elämyksellisyyden lisäämiseksi, kuten opponoitsija väliseminaarissa toivoi. Tekijänoikeuksien takia musiikkikappaleet jouduttiin jakamaan Youtube-linkkeinä. Kuvat pakopeliin ovat ilmaisista kuvapankkipalveluista ja niillä on tekijän antama Creative Commons -lisenssi.
Kuva 3. Pakopeli traumasta -peliin tehty video Trauma- ja dissosiaatio-oireet ja niiden hoitokeinot.
Heidin ja Tuijan mukaan traumatietoisuutta tai traumainformoitua lähestymistapaa näkee hoitotyön kentällä vielä hyvin vähän. Näillä tarkoitetaan sitä, että hoitohenkilökunta tulee ajatelleeksi, että potilaan lukuisten oireiden, diagnoosien ja käytöshäiriöiden takana saattaisi olla traumatisoituminen. Heidi ja Tuija uskovat, että kun hoitohenkilökunta omaksuu traumainformoidun lähestymistavan, lisää se hoidon laatua merkittävästi ja potilas tulee kohdatuksi kokonaisena ja mikä tärkeintä, aiempaa potilaslähtöisemmin.
Heidin ja Tuijan kokemus opinnäytetyön aiheesta ja toteutuksesta pelillisesti
Toiminnallisen osuuden toteutus oli yllättävän mielenkiintoista ja mukaansa tempaavaa, mutta sen toteuttaminen vei paljon aikaa. Aikaavievintä ja haastavinta oli karsia tietoperustasta se tieto, mikä toiminnallisessa osuudessa on tarpeenmukaista opettaa sekä se, mikä olisi kulloinkin pedagogisin toteutustapa opetettavalle asialle. Jo kertaalleen karsitusta tietoperustasta tuli hahmottaa ne ydinasiat, joita kaksi tasoisessa pelissä tulisi esittää, jotta kokonaisuus hahmottuisi sitä opiskelevalle oikein. Tämä ei olisi onnistunut ilman kattavaa tietoperustaa tai yksilötyönä.
Opinnäytetyömme teoriaperusta on nimeltään Ihmissuhteiden huomioiminen monimuotoisesti traumatisoituneen (CPTSD) hoitotyössä. Sen lähteissä nousi esiin ihmisen luontainen tarve luoda merkityksellisiä ihmissuhteita ja kiinnittyä toisiin ihmisiin. On ollut mielenkiintoista oppia, kuinka suuri painoarvo ihmisen lapsuudella on aikuisuuteen traumanäkökulmasta ja yksilön resilienssistä puhuttaessa. Traumataustalla on suuri vaikutus siihen, miten aikuisuudessa ihmissuhteet rakentuvat ja kuinka terveitä ne ovat. Uutta meille oli lapsuuden traumojen vaikutus terveyteen aikuisena. Kaikille käyttämillemme lähteille oli yhteistä perimmäinen ajatus mielen ja kehon yhteydestä. Ja se, kuinka sanatonta tai vaikeasti sanoitettavaa emotionaalinen trauma on, koska se piiloutuu ihmiseen, piiloon häneltä itseltäänkin.
Kuva 4. ACE-pyramidi kuvaa lapsuuden haitallisten kokemusten, Adverse Childhood Experiences (ACE), vaikutusta myöhempään elämään. (Leban & Gibson, 2020)
Digitaalinen opetusmateriaali ja traumainformoitu työote osana kestävää kehitystä
Opinnäytetyön alkuperäinen tarkoitus tuli toteutettua ennakkoajatuksia paremmin. Digitaalisesta ja osin interaktiivisesta Pakopeli traumasta -pelistä tuli suunniteltua kattavampi, visuaalisempi ja monipuolisempi. Vaatimukset, jotka pelin rungoksi oli suunnitteluvaiheessa asetettu, toteutuvat. Koska kyseessä on opetusmateriaali, huomioitiin myös opettajan toivomaa pelin käytettävyyttä, joten sisältöä voidaan päivittää ja peliä voidaan hyödyntää etä- ja lähiopiskelussa sekä yksilö- tai ryhmätyöskentelyssä. Lisäksi tarvittaessa siitä voidaan esimerkiksi irrottaa vain yksi aihekokonaisuus käyttöön. Kestävä kehitys on huomioitu työssä, paitsi digitaalisen oppimisympäristön avulla, myös tavoitteena parantaa hoitotyön resurssien riittämistä tulevaisuuden hoitotyössä traumainformoidun lähestymistavan ja työotteen leviämisen myötä.
Lähteitä ja lisämateriaalia:
Auvinen, E. (2020). Kasvattajan itsetuntemus ja Internal Family Systems ̶ sisäisen perheen harmoniasta myötätuntoiseen kohtaamiseen. Teoksessa K. Sarvela & E. Auvinen (toim.), Yhteinen kieli: traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen (ss. 168‒199). Basam Books Oy.
Disso ry. (2018). Trauma- ja dissosiaatio-oireet. Haettu 12.11.2021 osoitteesta https://www.disso.fi/wp-content/uploads/2018/02/Trauma-ja-dissosiaatio-oireet.pdf
Karkkunen, A. (2020). Kehon ja mielen vakauttamisen merkitys suhteessa. Teoksessa K. Sarvela & E. Auvinen (toim.), Yhteinen kieli: traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen (ss. 200‒242). Basam Books Oy.
Koiranen, J. (2019). Pedagogiset pakopelit. Ääres eduEscape.
Leban, L. & Gibson, C. (2020). The role of gender in the relationship between adverse childhood experiences and delinquency and substance use in adolescence. Journal of Criminal Justice 66(1). https://doi.org/10.1016/j.jcrimjus.2019.101637
Parkki, T. (2020). Make Your Escape!: Opas pedagogisen pakopelin suunnitteluun. Light a Bot -hanke. Joensuun mediakeskus. https://tinyurl.com/pakopelit
Suokas-Cunliffe, A. (2015). Häpeästä myötätuntoon. Traumaterapiakeskus ry
Vilkka, H. (2021). Näin onnistut opinnäytetyössä: ratkaisut tutkimuksen umpikujiin. PS-kustannus.
Pakopeli traumasta -pelin asiasisällön perustana:
Kannisto, H. & Poltinoja, T. (2021). Ihmissuhteiden huomioiminen monimuotoisesti traumatisoituneiden (CPTSD) hoitotyössä. [Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu] https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120323662
Kirjoittajat: Sairaanhoitajaopiskelijat Heidi Kannisto ja Tuija Poltinoja
