Exoskeletonit ovat puettavia, mekaanista tukea antavia ulkoisia tukirankoja. Ne ovat tehokkaita työtä keventäviä apuvälineitä. Niiden avulla voidaan lisätä käyttäjän voimaa sekä vähentää kehon fyysistä kuormitusta, jolloin työ kevenee ja työntekijän suorituskyky kasvaa. Fyysisen kuormituksen vähentyessä exoskeletonin käyttö ehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivojen sekä -sairauksien esiintymistä. (Karjalainen, 2021)
Exoskeletonit pyrkivät vähentämään pitkittyneiden ja toistuvien tehtävien aikana kertyvää rasitusta koko työpäivän aikana. Ne tukevat työntekijän selkää, jalkoja, käsiä sekä muita alueita, joihin pitkäaikainen rasitus vaikuttaa eniten. Exoskeleton vähentää työn kuormittavuutta, jolloin työturvallisuus ja työergonomia lisääntyvät. Tällöin työntekijät pysyvät työkykyisinä ja sairauspoissaolot vähenevät. Työnteko myös tehostuu ja laatu paranee. (Karjalainen, 2021)
Kuva exoskeleton, Kati Toropainen
Hoitajilla esiintyy paljon erilaisia tuki- ja liikuntaelinperäisiä vaivoja. Asiakkaiden kotona tapahtuva työ on haasteellista, koska työympäristö ei ole esteetön. Kotien rakenteet, kalusteiden sijoittelu sekä tilojen puute tekee työskentelystä haastavaa, koska niitä ei ole suunniteltu kotihoitoa edustaviksi. Hoitajien kuormitustekijöitä ovat muun muassa vuodesiirrot, hygieniahoidot, toistoliikkeet, apuvälineiden puute sekä tiloihin liittyvät haasteet, kuten ahtaus, liukkaus ja pimeys. Kotihoidossa työskennellään pääsääntöisesti yksin, jolloin fyysisesti raskaat avustustilanteet, kuten nostot ja siirrot, on tehtävä yksin. (Lejman, n.d.)
Kuva potilaan kääntäminen vuoteessa ja tukisidosten laitto, Annika Jokela
Kuva kenkien auttaminen jalkaan, Kati Toropainen
Digiosaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen kotihoidossa
Digiosaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen kotihoidossa- on hanke, joka on käynnistynyt 09/2022. Hankkeen tarkoituksena on edistää ja vahvistaa kotihoidon henkilöstön hyvinvointia. Me saimme projektin tilaajalta Päivi Sanermalta (Hamk Smart) tehtäväksi havainnoida exoskeletonin käyttöä Valkeakosken kotihoidossa.
Tehtävämme oli selvittää sekä analysoida exoskeletonien käyttöä ja hyödyllisyyttä kotihoidon työssä Valkeakoskella. Etsimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mihin työhyvinvoinnin haasteisiin exoskeletonien käytöllä voidaan vastata? Mitä osaamista exoskeletonien käyttö henkilöstöltä edellyttää? Miten exoskeleton toimii käytännössä?
Projektin teko aloitettiin suunnitteluvaiheella. Suunnitteluvaiheessa täytimme tutkimustiedotteen, suostumuslomakkeen, sekä tutustuimme meille valmiiksi annettuihin haastattelukysymyksiin ja perehdyimme itse exoskeletonin käyttöön. Teimme myös havaintomatriisin, jonka avulla pystyimme havainnoimaan exoskeletonin käyttöä johdonmukaisesti Valkeakosken kotihoidossa. Havainnoimme exoskeletonin käyttöä kahden eri työntekijän käyttämänä, sekä haastattelimme käytön jälkeen työntekijöitä käyttökokemuksista. Keskeiset tulokset on kuvattu infograafiin:
Infograafi, Kati Toropainen
Kokeilimme exoskeletonia myös itse, ja se jakoi meidän mielipiteemme. Puolet meistä neljästä ajatteli sen olevan todella hyvä ja sen kanssa oli hyvä liikkua. Toiset kaksi eivät pitäneet siitä lainkaan ja kokivat sen hankalaksi liikkuessa. Koon säätäminen oli hankalaa kaikkien mielestä. Exoskeleton toisi ehkä liikaa ylimääräistä työtä työvuoroon ja helpompi olisi vain hoitaa asiakas ilman laitetta. Se piti selän hyvin suorassa ja oli hyvänä tukena liikkuessa. Se ei ole häiritsevän näköinen.
Tutkimuksemme avulla saatiin tietoperustaa lähteä miettimään exoskeletonin paikkaa alan laajalla kentällä. Sen laaja käyttöönotto vaatii vielä työtä, mutta mielestämme ja haastattelemiemme hoitajien mukaan laite sopisi paremmin hoitokoteihin tai kotihoitoon, jossa on paljon kuormittavaa työtä sillähetkellä. Valkeakoskella toinen exoskeletonin kokeilijoista kärsi jo selkävaivoista, jonka vuoksi hän kiinnostui kokeilusta heti, toisilla työntekijöillä ei ollut selkävaivoja, jonka vuoksi he ajattelivat, etteivät tarvitse tukirankaa avuksi hoitotyössä. Exoskeleton oli hoitajien mielestä monimutkaisen kuuloinen, jonka vuoksi he eivät halunneet nähdä vaivaa sen kokeilemiseen – näin kertoi yksi haastattelemamme, kun kysyimme miksei laite ole suosittu kotihoidossa. Tarvittaisiin siis enemmän käyntejä kotihoitoon tai muiden hoitotyön yksikköihin opettamaan sen käyttöä ja hyödyllisyyttä. Exoskeletonin kokeilija piti tukirankaa hyvänä apuna, ja uskoi, että pienellä opastuksella muut työntekijät voisivat saada exoskeletonista hyvän työvälineen, joka auttaa kroppaa jaksamaan työntekoa vielä pitkään ilman selkävaivoja.
Projekti sujui osaltamme hyvin ja saavutimme kaikki aikataulut ja tavoitteet, mitä meidän osaltamme pystyimme. Saimme kaikki arvokasta kokemusta projektien tekemisestä ja eri rooleista projektin sisällä. Opimme myös runsaasti exoskeletoneista ja lisää hoitotyön ergonomiasta. Projektista jäi meille hyvä fiilis ja teimme parhaamme.
Tämän blogikirjoituksen eksoskeletonien testaus ja tulokset on toteutettu yhteistyössä EAKR-rahoitteisen Puettavan älykkyyden osaamisen kehittäminen sekä ESR-rahoitteisen Digitaalinen kulttuuri -hankkeiden kanssa.
Kirjoittajat:
Annika Jokela, Janette Koivula, Noora Simola ja Kati Toropainen
Lähteet:
Karjalainen, V. (2021). Eksokeleton – Uutta tekniikkaa työn keventämiseen
Esittäjä Karjalainen Ville, Exo finland- luento (2021), YouTube. Haettu 24.10.2022 osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=yqKiLeTof0g
Lejman, S. (n.d.). Kotihoidon fyysiset kuormitustekijät. Haettu 25.10.2022 osoitteesta https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/luentomateriaali/2018/kotihoidon_fyysiset_kuormitustekijat_ja_kotihoido_check_satu_lejman_id_14111.pdf
