Simulaation tausta
Projektimme aiheena oli terveysteknologia ja tavoitteena oli kerätä tietoa kotiin vietävästä terveysteknologiasta sekä osallistua simulaatioon, jossa keskityttiin asiakkaan hoidon tarpeen arviointiin kotihoidon käynnillä. Simulaatio on yksi monista opetusmenetelmistä hoitotyön opetuksessa. Sen avulla voidaan luoda todellisia potilas tilanteita sekä luokkahuone että virtuaalisimulaatioina. Hyviä oppimistuloksia on saatu, kun on harjoiteltu potilaan äkillisen voinnin muutoksia ja toimimista näissä tilanteissa (1).
Maakuntasimulaatio on osa hyvinvointiteknologia kotihoidossa- koulutus kokonaisuutta. Sen tarkoituksena on perehtyä erilaisiin hyvinvointiteknologian ratkaisuihin sekä lisätä työntekijöiden tietoisuutta erilaisista teknologian vaihtoehdoista. Yhdistimme tähän kokonaisuuteen hoidon tarpeen arvioinnin, joka on tärkeä osa hoitajan työtä.
Simulaatiotilanne oli valmiiksi rakennettu samaan aikaan käynnissä olevalle opintojaksollemme, jota hyödynsimme myös tässä maakuntasimulaatiossa. Simulaatiossa halusimme välittää osallistuville tietoisuutta kotona käytettävästä terveysteknologiasta ja sen tuomista hyödyistä unohtamatta hoidon tarpeen arviointia.
Kotiin vietävä terveysteknologia
Kotiin vietävällä teknologialla voidaan lisätä kotona asuvan ikääntyneen tai muun apuja tarvitsevan toimintakykyä ja turvallisuutta. Lisäksi teknologia auttaa turvallisen lääkehoidon toteutumisessa. Hoitotyössä tämä merkitsee resurssien sekä ajan säästymistä, esimerkiksi jos asiakas muuten pärjää kotona mutta lääkkeiden ottamisessa on haasteita, niin lääkeautomaatti voisi olla riittävä tukimuoto hänelle. Teknologian avulla voidaan aktivoida kognitiivisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti asiakasta. (2).
Etsimme tietoa kotiin vietävästä terveysteknologiasta. Käytössämme simulaatiotilanteessa oli Paro hyljerobotti, Emma robotti, Joyvest musiikkiliivi ja Evondos lääkeautomaatti.
Paro on terapia- ja hoivarobotti, joka reagoi puheeseen ja kosketukseen äännähdyksin ja liikkeillä. Se on pienen hylkeen näköinen ja sillä on suuret silmät ja pehmeä antibakteerinen turkki. (3, 4)
Emma robotti voi piristää yksin asuvaa monella eri tapaa. Esimerkiksi Emman kautta voi puhua videopuheluita, näin hoitajat ja omaiset voivat olla yhteydessä omilla puhelimillaan sekä se auttaa myös muistuttamaan asioita. (5)
Musiikilla on usein suuri rooli muistisairaan elämässä, se herättää henkiin muistoja sekä tunteita. Se rentouttaa ja tuo hyvänolon tunteen. Musiikin avulla voidaan myös lievittää ahdistuneisuutta. Joyvest musiikkiliivi yhdistää musiikin sekä liikkeen. Liivi koostuu käsiin laitettavista sensoreista sekä itse liivistä. Kun liivin käyttäjä liikuttaa käsiään alkaa laite soittamaan musiikkia. (6,7)
Evondos lääkeautomaatti auttaa toteuttamaan turvallista lääkehoitoa kotihoidon asiakkaalle. Lääkkeet tulevat lääkeautomaatista annosjakelupusseissa aina oikeaan aikaan sekä oikeana annoksena. Lääkkeitä ei saa otettua muuna ajankohtana, jolloin yliannostuksen riski pienenee. Vain hoitajalla on mahdollisuus päästä käsiksi lääkkeisiin. Laite ohjaa lääkkeenotossa puheella, valomerkein sekä kirjallisilla ohjeilla. Asiakas saa lääkkeet painamalla nappia. (8)
Teimme näistä edellä mainitusta teknologiasta simulaation alkuun videon. Näin varmistimme, että simulaatiossa olevat tarkkailijat ymmärsivät simulaation taustalla näkyvää kotihoidon teknologiaa.
Etänä tapahtuva hoidon tarpeen arviointi
Kotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen arvioiminen niin akuuteissa kuin kiireettömissä hoitotilanteissa on tärkeä osa asiakkaan hoitoa. Etänä tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin taustalla on yhteisesti sovitut toimintamallit, jotka edistävät tasalaatuista sekä tasa-arvoista palvelua. Järjestelmällisyys auttaa myös tunnistamaan hätätilanteet. Apuna voidaan käyttää ISBAR-mallia, jota voidaan hyödyntää puhelun hallinnan mallina. Sen lisäksi voidaan hyödyntää NEWS pisteytystä ja ABCDE-periaatetta. (9)
Etänä tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin etuna muistisairaalle voi olla se, että asia voidaan hoitaa kotona asiakkaalle tutussa ympäristössä ja mahdollisesti voidaan puhua myös omaisen kanssa. Etänä tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin hyötynä on myös se, että jotkin tilanteet voidaan hoitaa kotiohjein ja näin ollen vältetään turhia vastaanottokäyntejä (10).
Simulaation toteutuminen
Simulaatio toteutettiin etäyhteyden kautta Forssasta (Teamsillä) Pystyvä koti- tilasta. Tilanne käynnistyi esittelyvideolla, johon oli kerätty tietoa simulaatiossa käytetystä hyvinvointiteknologiasta. Tämä video päättyi simulaatiotilanteen esittelyyn sekä katsojille esitettiin tarkkailtavat asiat. Tarkkailtavia asioita olivat: muistisairaan kohtaaminen, hoidon tarpeen arvioinnin toteutuminen, isbar konsultointi ja raportointi sekä taustalla näkyvä terveysteknologia.
Simulaatiotilanne alkoi kotihoidon suunniteltuna kotihoidon aamukäyntinä, jossa huomattiin asiakkaan tilan huonontuneen. Kiinnitimme huomiota asiakkaan ympäristöön, muistisairaan kohtaamiseen sekä hoidon tarpeen arviointiin. Asiakkaan hoidon tarpeen arvioinnissa hyödynsimme NEWS-pisteytystä. NEWS-pistejärjestelmä mahdollistaa varhaisen puuttumisen elintoimintojen häiriötilanteissa. Yksinkertaisten mittauksien avulla saadaan luotettava ja kokonaisvaltainen arvio potilaan elintoimintojen tilasta. Se tuo jatkuvuutta potilaan tilan seurantaan ja tarjoaa selkeät hälytysrajat konsultoimiselle tai avun hälyttämiselle. (9,10).
Kun ollaan asiakkaan kotona, on hyvä miettiä mitä hoidon tarpeen arviointia hoitaja voi tehdä asiakkaan kotona ja sen jälkeen tehdä päätös konsultaatiosta. Simulaatiossa konsultoimme oikeaa terveyskeskuslääkäriä Emma robotin kautta. Hoidon tarpeen konsultaatiossa apuvälineenä käytimme ISBAR-työkalua. Se on rakenteisen raportoinnin ja konsultoinnin työkalu. Se järjestää informaatioita selkeään muotoon ja mahdollistaa johdonmukaisen kommunikaation kaikissa terveydenhuollon ympäristöissä kaikkien ammattiryhmien kesken. (9)
Simulaatiopäivä oli antoisa sekä opettavainen. Opimme hyödyntämään eri työkaluja hoidon tarpeen arvioinnissa, kuten NEWS-pisteytysjärjestelmää sekä ISBAR-menetelmää. Ymmärsimme, miten tärkeää rauhallisuus on muistisairaan kohtaamisessa.Hoidon tarpeen arviointi myös korostuu muistisairailla, jotka mahdollisuuksien mukaan pyritään hoitamaan kotiin.Vieras ympäristö ja vuorokausirytmin sekoittuminen voi lisätä muistisairaan sekavuutta. (9). Simulaatiosta saimme hyvää palautetta simulaation osallistuneilta. Esittelyvideo teknologiasta koettiin hyvänä, jolloin osallistujat pääsivät kiinnittämään huomiota myös hoidon tarpeen arvioinnin toteutumiseen.
Yhteistyökumppanit simulaatiossa: Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän terveyskeskuslääkäri Teppo Tähtinen ja Forssan seudun muisti ry:stä Eeva-Liisa Breilin. Projektin tilaajana toimi Päivi Sanerma ja projektin ohjaavana opettajana Sanna Nieminen.
Blogin kirjoittajat: Zulihan Hasaeva, Sanni Kulo ja Jenny Pietilä
Lähteet:
- Sapiano, S. Sammut, R & Trapani, J. 2018. The effectiveness of virtual simulation in improving student nurses’ knowledge and performance during patient deterioration: A pre and post test design.
- (n.d.) Teknologia ikäihmisen kotona asumisen tukena. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/hyvinvoinnin-tekoaly-ja-robotiikka-ohjelma-hyteairo-/teknologia-ikaihmisen-kotona-asumisen-tukena
- Nurmisto, J. (12.4.2019) Tunnetko jo Paron? Robologi. https://blogit.metropolia.fi/robologi/2019/04/12/tunnetko-jo-paron/
- (n.d.) Paro hyljerobotti. https://www.innohoiva.fi/
- (2022) Emma auttaa yksinäisiä. https://www.robotie.fi/tuotteet/palvelurobotti-emma/
- (2020). Det här är berättelsen om Joyvest. https://www.joyvest.me/berattelsen-om-joyvest/
- Kaarlampi, J. (2015). Musiikkitoiminta ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäjänä. Kokemuksia kahdesta Oululaisesta palvelutalosta. [Pro gradu, Oulun yliopisto]. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201506061816.pdf
- (2021). Robotti ohjaa lääkkeiden oikeaan ottamiseen. https://www.evondos.fi/palvelumme/kunnat-ja-kuntayhtymat/palvelunkuvaus.html
- (n.d.). Oppiportti. Verkkokurssit. Puhelimessa tapahtuva hoidon tarpeen arviointi.
- (n.d.). Oppiportti. Verkkokurssit. Päivystystilanteet kotihoidossa.