Mitä on vastuullisuus? Miten yritysvastuu toteutuu käytännössä? Mitkä ovat hevosmatkailuyrityksen vastuullisuusprioriteeteja?
Vastuullisuus- ja kestävyysasiantuntija Merja Pentikäinen luennoi pk-osuuskuntien vastuullisuudesta Pellervon järjestämässä webinaarisarjassa. Pienen yrityksen vastuullisuustyö näyttää erilaiselta kuin monikansallisten suuryritysten, mutta periaate on sama: tehdään enemmän kuin on pakko. Hevosalalla vastuullisuuskeskustelussa on korostunut erityisesti eläinten hyvinvointi, mutta yrittäjän täytyy pitää myös muut langat käsissään ja jopa pohtia kysymyksiä, joita ei olla vielä kysytty.
Vastuullisuus on konkreettisia tekoja
Kun yrityksen arvomaailma konkretisoituu teoiksi, jotka poistavat tai vähentävät toiminnan haitallisia vaikutuksia ja lisäävät positiivisia vaikutuksia, voidaan puhua vastuullisesta liiketoiminnasta. Kansallisen lain vaatimusten ylittäminen kertoo siitä, että yritys todella pyrkii toimimaan oikein eikä vain välttele rangaistuksia. Ympäristövastuuta kantaessa yleensä ajatellaan, että ihmisen toiminnalla on aina negatiivisia seurauksia, joten tavoitteeksi riittää noiden seurausten vähentäminen. Sosiaalisella tasolla vaadimme haittojen poistamista kokonaan: ”vähensimme lapsityövoimaa 50%” ei vakuuta asiakkaita yrityksen vastuullisuudesta.
Isoilta yrityksiltä odotetaan paljon enemmän kuin pieniltä. Hevosmatkailuyritys, joka tuottaa pääasiassa palkkaa yrittäjälle ja työntekijöille, on verrattain pieni tekijä, jolla ei oleteta olevan käytössään samoja resursseja kuin osakkeenomistajille voittoa tuottavilla pörssiyhtiöillä. Mikro- ja pienyrityksen ei kannatakaan käyttää jo ennestään rajallisia voimavaroja liian kunnianhimoisen vastuullisuusohjelman rakentamiseen. Kehitystyön voi aloittaa pienimmässä ja konkreettisimmassa vaikutusympyrässä: ihmiset, hevoset ja tontti. Miten tallityötä voisi helpottaa? Olisiko hevosten elinympäristössä käyttämätöntä hyvinvointipotentiaalia? Millä keinoilla tallin energiankulutusta voisi vähentää?
Yritysvastuuta toteutetaan askel kerrallaan
Vastuullisuus on jatkuva prosessi, jota toteutetaan systemaattisesti: Plan, Do, Check, Act – suunnittele, toteuta, seuraa ja paranna. Kehityskohteen lähtötasosta tulee olla jonkinlainen käsitys, jotta myöhemmin voidaan arvioida muutosten vaikutuksia. Joitakin kohteita on helpompi arvioida kuin toisia, esimerkiksi sähkönkulutus verrattuna hevosten hyvinvointiin, ja joskus mittaamiseen tarvitaankin ulkopuolista asiantuntijaa. Lähtötilanteen ja tavoitteen välille hahmotellun suunnitelman laajuudesta riippuen arviointia ja mahdollisia korjausliikkeitä tehdään lopuksi tai jo toteutuksen aikana.
“Yritysvastuu ei ole rakettitiedettä, vaan kyse on ennen muuta ryhtymisestä.” Merja Pentikäinen
Tärkeä osa yrityksen vastuullisuustoimia on viestintä: arvojen, suunnitelmien ja tekojen sanoittaminen. Sisäistä viestintää tarvitaan omien työntekijöiden sitouttamiseen ja ulkoista viestintää taas asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien informointiin. Suunnitelmista ja toimista kannattaa kertoa jo ennen kuin ne ovat valmiita ja täydellisiä, sillä tärkein tieto asiakkaalle on se, että yritys tekee jotain vastuullisuuden eteen koko ajan. Samalla viestinnän tulee olla avointa ja rehellistä — viherpesu vahingoittaa paitsi yritystä, myös koko alan imagoa.
Jos yrityksen sisällä ei ole vastuullisuusosaamista, voi olla hyvä idea hakea sitä ulkopuolelta. Asiantuntijan opastuksella pääsee nopeammin kiinni toimintaan ja osaa todennäköisemmin tarttua oikeisiin asioihin. Pahimmassa tapauksessa yritys tulee laittaneeksi paljon resursseja toimiin, joilla on vain vähän vaikutusta.
Hevosalan vastuullisuus ei pääty eläinten hyvinvointiin
Hevosmatkailuyrityksen vastuullisuusprioriteetit — hevosten, työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointi — pysyvät samoina, mutta odotukset ja vaatimukset muuttuvat ajan myötä. Tiede muuttaa käsityksiämme eläimistä ja ilmastosta, yhteiskunnalliset muutoksentekijät tuovat useampia ääniä kuuluviin ja ajatukset mielekkäästä työnteosta kehittyvät, kuten monesti aiemminkin. Mille tahansa yritykselle on kannattavaa katsoa tulevaisuuteen ja asettaa lyhyen aikavälin tavoitteiden lisäksi myös pidempiä suuntaviivoja.
Hevosalan yrittäjän painavin vastuu liittyy hevosiin ja niiden hyvinvointiin. Eläinten lajityypillisten tarpeiden täyttäminen on lain vaatima oletusarvo, mutta sen voi toteuttaa rimaa hipoen tai tämän päivän normit ylittäen. Vastuullinen hevosmatkailuyritys panostaakin eläintensä hoitoon ja elinympäristöön enemmän kuin on pakko. Ympäristönsuojelukin on hevosalan yritykselle lain vaatimus, mutta positiivisia vaikutuksia lisäämällä on mahdollista ottaa proaktiivinen rooli ympäristövastuun saralla. Kun olosuhteet ovat oikeat, suurikokoisella laiduntajalla on merkittävästi potentiaalia ympäristönsä biodiversiteetin edistäjänä. Voisiko hevostalli pienellä ympäristösuunnittelulla olla luonnon monimuotoisuuden keidas?
Sosiaalinen vastuu hevosalan yrityksessä keskittyy paljon yrittäjän ja työntekijöiden hyvinvointiin, eikä suotta. Vastuullisella hevostallilla tehdään toimia kuormituksen vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Sosiaalisen vastuun piiriin kuuluu myös asioita, joista ei olla vielä Suomen hevosalalla juurikaan keskusteltu. Hevosalan kuvasto on erittäin valkoista: milloin viimeksi näit hevospalveluyrityksen viestinnässä mustia tai ruskeita ihmisiä nauttimassa hevosten seurasta? Sosiaalisesti vastuullinen hevosmatkailuyritys pohtii tänään mahdollisuuksiaan ratkaista ongelmia, jotka nousevat otsikoihin vasta huomenna.
Taloudellista vastuullisuutta on muun muassa kotiseudun talouden pyörittämiseen osallistuminen tekemällä yhteistyötä läheisten yritysten kanssa, ostamalla tuotteita ja palveluita paikallisilta toimijoilta sekä tarjoamalla työpaikkoja alueen väestölle. Hevosmatkailuyrityksessä tämä on usein itsestään selvää: heinät, kaurat ja kuivikepurut ostetaan naapurituottajilta, hevosten hyvinvointiin liittyvät palvelut hankitaan lähimmältä eläinlääkäriltä, kengittäjältä ja hierojalta. Vaikka hevostallin palkkalistalla olisi vain yrittäjä itse, se työllistää silti merkittävän määrän paikallisia ammattilaisia monelta eri alalta. Tässä olisi tilausta vastuullisuusviestinnälle: tietävätkö potentiaaliset asiakkaasi, kuinka suuri positiivinen vaikutus liiketoiminnallasi on kotiseutusi talouteen?
Artikkeli pohjautuu vastuullisuus- ja kestävyysasiantuntija Merja Pentikäisen (OTT) yritysvastuuluentoihin Pellervon järjestämässä ”Pk-osuuskuntien vastuullisuuskoulutukset” -luentosarjassa. Luennot pidettiin kesän ja syksyn 2022 aikana eikä niistä julkaistu tallenteita. Pentikäinen on Opinio Juris -asiantuntijayrityksen perustaja ja yksi ”Menesty yritysvastuulla – Käsikirja kokonaisuuteen” -kirjan tekijöistä.
Teksti: Johanna Äähälä
Kuvat: Moona Mäntyvaara
