Palkka on työnantajan vastine työntekijälle hänen tekemästään työstä. Tavallisimmin se on rahaa ja joissain työtehtävissä lisäksi myös luontoisetuja. Työntekijä voi saada puhelin-, ruoka-, auto– tai asuntoedun. Useimmilla ihmisillä työnteon syy on ansaita rahaa. Palkka sovitaan työnantajan ja työntekijän tekemässä työsopimuksessa. Usein palkka määräytyy alan työehtosopimuksen mukaan. Palkka voidaan maksaa työhön käytetyn ajan perusteella eli tunti- tai kuukausipalkkana. Urakkapalkka maksetaan sovitun työtehtävän tekemisestä riippumatta siihen käytetystä ajasta.
Palkan suhdetta ihmisen työmotivaatioon ei pysty suoraan selittämään, se riippuu henkilöä motivoivista tekijöistä joita ei välttämättä edes ihminen itse pysty nimeämään tai tunnistamaan.
Provisiopalkka on myyntityössä toimiva ja suosittu palkkausmalli. Tehokas palkitseminen perustuu johonkin suoritukseen ja palkitsee tavoitteen saavuttamisesta. Monet yritykset maksavat myyjilleen myyntitulokseen perustuvaa palkkaa joka koostuu perus- eli pohjapalkasta ja sen päälle myyjä ansaitsee prosenttiosuuden itse tekemästään tuloksesta. Jos työpanos ja palkka ovat selkeässä yhteydessä toisiinsa provisiopalkkaus on toimiva ja motivoiva palkkausmuoto. Työntekijällä on tunne, että hän voi oikeasti vaikuttaa tulotasoonsa. Se tuo myös yrittäjämäisyyttä palkansaajatyöhön. Ei ole välttämättä työaikoja ja saa itse pitkälti suunnitella omat työpäivänsä. Pohjapalkka turvaa työntekijälle tietyn ansiotason ja on myös korvausta sellaisesta työstä josta käytännössä ei voida asiakasta laskuttaa.
Provisiopalkkauksesta on syytä tehdä hyvä kirjallinen sopimus. Sopimukseen tulee kirjata palkanlaskuperusteet esimerkiksi sairauspoissaolojen ajalta. Olennaista on myös sopia mistä tehdystä työstä provisio lasketaan.
Palkkaus riippuu aina kolmesta tahosta, ensinnäkin se perustuu yrityksen toimialaan ja palkkapolitiikkaan, toiseksi työtehtävän edellyttämään osaamiseen ja vastuisiin ja kolmanneksi työntekijän ominaisuuksiin; koulutukseen, kokemukseen, osaamiseen.
Työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti eli kaikilla työntekijöillä tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet yhtä suuriin ansioihin.
Provisiopalkkaus voi olla myös motivaation lähde. Myyntipäällikkö Eero Nenonen Nethit Systems Ltd Oysta kertookin provision olevan eräänlainen eteenpäin ajava voima. Se vaikuttaa työtapoihin ja saa tekemään työn aina niin hyvin kuin mahdollista. Jos kauppoja ei synnykään juuri tällä asiakaskäynnillä, mutta kun työ on tehty ammattitaidolla, saattaa asiakas palata palvelun tarjoajan puheille myöhemmin positiivisen kokemuksensa perusteella. Tyytyväinen asiakas saattaa myös suositella Nethitin järjestelmää kollegalleen. Asiakaskohtaamiset rakentavat yrityksen mainetta.
Provisiopalkkaus sopii töihin joiden suoritusta ja tulosta pystytään jotenkin mittaamaan ja näin määrittelemään provision perusteet. Parhaimmillaan provisiopalkkaus hyödyttää niin työnantajaa kuin työn tekijääkin. Työnantaja hyötyy työntekijän tehokkuudesta ja työntekijä saa palkkion ahkeruudestaan. Työpanoksella on aidosti merkitystä.
Niina Syrjäaho ja Riikka Kaitala
Lähteet:
Hovinmaa, M. (2016). Provisiopalkkaus ja muut kannustimet suorittavassa työssä. Laurea-ammattikorkeakoulu.
Pajunen, A. (2017). Provisiopalkkauksen vaikutus kiinteistönvälittäjän työhön. Turun ammattikorkeakoulu.
Suomen Lakimiesliiton Provisiopalkkaohjeistus. (2017).
Haastattelut:
Nenonen, E. (2020). Myyntipäällikkö, Nethit Systems Ltd Oy. Haastattelu 20.2.2020.
