Hämeen ammattikorkeakoulu on viime vuosina panostanut voimakkaasti älykkään biotalouden soveltavaan tutkimukseen. Yhtenä esimerkkinä on vuodenvaihteessa päättynyt Carbon 4.0 -hanke. Tässä blogissa tutustumme kuuteen tutkimustuotokseen, jotka ovat nostaneet HAMKissa hiilensidonnan soveltavaa tutkimusta älykkään biotalouden keinoin.
1. Reaaliaikaista seurantaa viljelymaiden hiilensidonnasta
Yksi merkittävimmistä uusista avauksista oli yhdessä Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Baltic Sea Action Groupin kanssa toteutettu pelto-observatoriopalvelu, joka tukee sekä hiiliviljelijöitä että alan tutkimusta. Palvelu tarjoaa mahdollisuuden seurata reaaliaikaisesti hiilensidontaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä viljelymailla. Yhteisessä tekemisessä HAMK Smartin vastuulla on ollut datan keruun ja visualisoinnin toteuttaminen pelto-observatorion käyttöliittymässä. Voit lukea toteutuksesta lisää blogistamme.
2. Pitkäaikaistutkimusta biohiilen vaikutuksista viljelymaaperään ja ympäristöön
Biohiilen maaperävaikutusten tutkimiseksi hankkeessa perustettiin HAMKin Mustialan kampukselle biohiilikenttä. Sen tarkoituksena on toimia pitkäaikaisena kenttäkokeena, jossa voidaan tutkia hiilensidonnan ohella biohiilen vaikutuksia sekä viljelyn että ympäristövaikutusten näkökulmista. Kentän seuraamisessa hyödynnettiin maan anturointiin ja drone-kuvantamiseen perustuvia menetelmiä.
3. Kulotuksissa syntyvän hiilen ominaisuuksien ja olosuhteiden tutkimista
Kulotuskokeessa tutkittiin metsämaan poltossa syntyvän hiilen ominaisuuksia sekä kulotuksissa vallitsevia hiiltymisolosuhteita HAMKin Evon kampuksella. Kulotuskokeessa käytettiin tarkoitusta varten suunniteltua ja toteutettua anturointiratkaisua.
4. Kaupunkien viheralueilla tapahtuvan hiilensidonnan edistämistä
Rakennetussa ympäristössä kasvillisuuden hiilitase määrittyy kolmen tekijän kautta: kasvien maanpäällisten ja -alaisten osien hiilivarastoina sekä kasvualustoina, jossa kasvit kasvavat. Usein tuotteistetuissa kasvualustoissa biologinen toiminta on vielä vähäistä ja siten maaperän pieneliöstön hiilensidonta on vaillinaista. Kaupunkivihreän suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon prosessit ja käytettyjen materiaalien hiilijalanjälkien määrittely on monitahoinen kokonaisuus, jossa digikytköksillä voidaan tehdä näkyväksi yksityisten pientalopihojen asukkaille, kaupunkilaisille, päätöksentekijöille ja asiantuntijoille hiilen sidonnan elementtejä ja toimintaa. HAMK jatkaa kaupunkivihreän tutkimusta mm. hämeenlinnalaisilla pihoilla Kaupunkiviljelystä järkiruokaa-hankkeessa sekä tänä vuonna alkaneessa CO-CARBON-hankkeessa.
5. Ratkaisuja vesi- ja jätehuoltoketjuihin
Hiilensidonnan tutkimusta kohdennettiin myös vesi- ja jätehuoltoketjun ratkaisuihin yhteistyössä yritysten kanssa. Puhdistamolietteestä tuotettu lietehiili osoittautui HAMK Bion koereaktoritutkimuksissa erinomaiseksi lisäaineeksi yhdyskuntabiojätettä käyttävän biokaasuprosessin hallintaan ja paransi lopputuotteena syntyvän mädätteen laatua. Lupaavien tulosten pohjalta tutkimus jatkuu ja skaalautuu laitosmittakaavaan uudessa ympäristöministeriön rahoittamassa RAHI-hankkeessa yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) kanssa.
6. Tiedon levittämisellä videokilpailun voittoon
Carbon 4.0 sai merkittävää näkyvyyttä ja tunnustusta suomalaisten ammattikorkeakoulujen TKI-kärjet kilpailussa. Yhdessä HAMKin Bioeconmy 4.0-hankkeen kanssa toteutettu esittelyvideo sijoittui kilpailussa ensimmäiselle sijalle 21 videon joukosta marraskuussa 2020. Voit katsoa videon täältä.
Kirjoittajat: Hämeen ammattikorkeakoulun Carbon 4.0 ja Bioeconomy 4.0 -hankkeiden tiimi
Carbon 4.0 on keskittynyt digitalisaation ja data-analytiikan hyödyntämiseen hiilen sidonnan prosessien seurannassa ja kehittämisessä. Työtä on tehty kaikkien HAMKin neljän tutkimusyksikön voimin.
HAMK sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä merkittävän strategisen rahoituksen Bioeconomy 4.0-tutkimushankkeelle vuonna 2018, ja heti sen jälkeen alkuvuodesta 2019 vastaavan rahoituksen Carbon 4.0-hankkeelle. Tutustu hankkeiden sivuihin täällä.
