Ilmastonmuutoksen kimppuun koulujen hiilijalanlaskentasovelluksella

0

Oletko koskaan tullut miettineeksi omien kulutustottumustesi hiilijalanjälkeä? Kuinka pienillä asioilla voikaan saada paljon aikaan ja omaa kehittymistä voisi seurata, jos siihen olisi vain sopiva väline? 

HAMKin toisen vuosikurssin Tieto- ja viestintätekniikka, Biotalous –koulutuksen insinööriopiskelijat sekä Kestävän kehityksen opiskelijat ovat olleet mukana OPH:n rahoittamassa Ilmastolukiot –hankkeessa lähes koko lukuvuoden ajan. Tekeminen käynnistyi heti syksyllä 2021 Kiertotalous-moduulissa , jossa tiimit innovoivat ilmastolaskurisovellusta lukiolaisten käyttöön. Alkuvaiheessa syntyi monenlaisia ideoita ja suunnitelmia, joiden pohjalta työ jatkui HAMK Diili –projekteissa kehittäen sekä ilmastosovelluksen taustalaskentaa että jalostaen käyttöliittymäideoita eteenpäin. Työ jatkui tiimeissä kahden moduulin yli HAMK Design Factoryn ohjaamassa PDP–projektissa, jossa hyödynnettiin Design Thinking Process -mallia. 

Design Thinking Process
Desing Thinking Process

Lopullinen tavoite on ollut toimiva ilmastosovellusdemo, jonka pohjalta jatkohankkeessa toteutetaan lopullinen sovellus. Näkökulmina olivat ruoka, liike, infra ja asenne. Hankkeen vetäjän Jussi Tombergin mukaan kouluille tarkoitettuja hiilijalanjälkilaskureita ei löydy ennestään. Työ on siis ensimmäinen laatuaan maailmassa. 

Projektissa mukana ollut opiskelija Artturi Heikkinen kertoo tarkemmin projektista. 

Haaste

Haasteenamme oli auttaa Ilmastolukiot -hanketta hiilijalanjälkilaskurisovelluksen suunnittelussa. Ajatuksena oli vertailla lukioiden hiilijalanjälkeä ja siten vaikuttaa niiden toiminnan kehittymiseen ja opiskelijoiden asenteeseen ilmastonmuutosta kohtaan. Ratkaisumme oli pohtia hiilijalanjäljen seurannan eri puolia, kuten lämmitystä, vedenkulutusta, aterioita, kuljetuksia sekä suhtautumista aiheeseen, ja kuinka toteuttaa niitä helposti lähestyttävällä tavalla, joka saisi enemmän kiinnostuneita käyttämään sovellusta. 

Vaiheet

Työ ei ole ollut niin yksinkertaista kuin se kuulostaa. Se oli jaettu moniin pieniin osasiin, joita lähdettiin purkamaan yksitellen rakentaen kokonaiskuvaa lopullisesta tuotoksesta. Ensimmäiseksi määrittelimme projektimme suurimman ongelman, johon pyrimme ratkaisulla vastaamaan. Päädyimme kysymykseen: ”Kuinka tehdä hiilijalanjälkilaskurista tarpeeksi helposti lähestyttävä ja mielenkiintoinen, jotta suurempi määrä ihmisiä saataisiin sitä käyttämään?” Vastauksena lähdimme luomaan kahden tiimin voimin laskuria niin mobiilisovellukseksi (Samu App) kuin myös selainkäyttöliittymällä nykyajan tarpeiden mukaisesti (Loikka). 

Toiseksi suureksi kysymykseksi projektin aikana nousi kohderyhmän havainnointi sekä heidän tarpeisiinsa vastaaminen. Koska laskuri oli suunniteltu pääasiassa koulujen käyttöön, pääkohderyhmäksi valikoituivat oppilaat ja pienemmiksi kohderyhmiksi opettajat sekä muu henkilökunta. 

Projektissamme nousi lisäksi kysymys, kuinka tehdä sovelluksesta yksilöllisempi käyttäjälle ja näin myös mielenkiintoisempi. Kokeilimme Samu appissa profiloivia kysymyksiä, joista myöhemmin saimmekin hyvää palautetta ja pyrimme pitämään samanlaisen idean lopputuotoksessa. 

Testaus

Forssan Yhteislyseolla näytimme muodostettuja prototyyppejä luokissa sekä kyselimme parannusehdotuksia ja mielipiteitä. Listasimme saadut kommentit ja ehdotukset ylös sekä pyrimme luomaan parannuksia sen mukaisesti. 

Toinen testaus tapahtui sähköisesti. Lähetimme molemmista prototyypeistä yhteistä kyselyä eri lukioille, ja pyrimme kilpailuttamaan niiden ominaisuuksia. Vastausten perusteella päädyimme yhdistämään sovellusten sisällön yhdeksi. Tämän seurauksena säilytimme Samu App:in profiloivat kysymykset sekä Loikan värimaailman. Samu App oli myös luotu pohjalle, jota ei käytännössä pysty testaamaan, vaan pelkästään katselemaan, joten se vaati muutosta. 

Lopputuloksena Figma-demo

Demo rakennettiin Figma-sovelluksella, jossa prototyypistä saatiin lukiolaisille paremmin testattava versio. Toimeksiantajalta saatiin hyvää palautetta lopputuloksesta.  

Lukiolaisilla testaus jatkuu vielä projektin jälkeenkin, jolloin prototyypin jatkaminen siirtyy eteenpäin HAMKin opiskelijoilta. Alla on esimerkkejä sovelluksen ulkoasusta. Demo on julkaistu hankkeen Koulun korjausopas -sivuilla. Opiskelijoiden tekemä työ on ollut erittäin merkityksellistä ja ainutlaatuista.  

Esimerkkejä sovelluksen ulkonäöstä

 

Kirjoittajat: 

Artturi Heikkinen, HAMKin kestävän kehityksen opiskelija 

Johanna Salmia, Lehtori, HAMK / Tieto- ja viestintätekniikka, Biotalous 

 

Koulutusten sivut: 

 

Ilmastolukiot –hanke 

Leave A Reply