Mikä tieteen avoimuus? Onko kaikki tiede ja tutkimus avointa? Onko avoimuus jokin uusi trendi, joka muutaman vuoden jälkeen painuu unholaan raivaten tilaa uusille megatrendeille?
Näitä kysymyksiä pähkäilee moni törmätessään ensimmäisiä kertoja avoimuuden sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen käsitteisiin. Helpottaakseen hamkilaisten ihmettelyä avoimuuden kysymysten äärellä, on Hamkiin perustettu avoimen TKI-tuen tiimi, joka kokoaa yhteen kirjasto-ja tietopalvelut, hankepalvelut, tietohallinnon ja strategisen viestinnän. Me tiimiläiset kutsumme itseämme yhteisten palvelujen TKI-tuen tiimiksi. Syksyn 2017 ajan olemme hakeneet toiminnallemme suuntaa, kevään 2018 aikana tavoitteenamme on ryhtyä toden teolla viemään avoimuuden viestiä Hamkissa eteenpäin. Juuri perustettu Avoimuuden asialla –blogi on siihen yksi keino: blogikirjoituksissa pyrimme aktiivisesti tuomaan hamkilaisten tietoisuuteen kiinnostavia ajankohtaisia asioita avoimen tieteen ja tutkimuksen näkökulmasta sekä vinkkaamaan etenkin TKI-toimijoille avoimuuden edistämisen konkreettisia keinoja.
Kaikki alkaa kuitenkin alusta. Mikä ihmeen avoimuus? Avoimuus on ennen kaikkea toimintatapa, joka tähtää tutkimustulosten laajempaan läpinäkyvyyteen, toistettavuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Erilainen kuin ennen? Kyllä ja ei. Jokainen tieteen kentällä joskus toiminut tietää, että tulosten toistettavuus ja yleistettävyys ovat keskeisiä tutkimuksen luotettavuutta mittaavia seikkoja. Vertaisarvioijien kommenteissa on lähes ikiaikaisesti pyydetty tutkimusprosessin tarkempaa kuvausta ja yksityiskohtien tarkentamista. Vaatimuksia, jotka ovat aiheuttaneet tutkijoille harmaita hiuksia heidän taistellessaan tutkimusartikkeleissa vastaan tulevan sanamäärän ja vertaisarvioijien vaatimusten ristitulessa. Avoimuus haastaa aiemmat toimintatavat muuttaen tutkimuksen tekemisen kulttuuria. Sen sijaan, että tutkimusdata säilytettäisiin pöytälaatikossa, avoimuus asettaa niin tutkimusprosessin, kerätyn tutkimusdatan, aineistosta tehdyn tulkinnan ja johtopäätökset kaikkien saataville, arvioitavaksi ja ennen kaikkea jatkohyödynnettäväksi. Avoimuus pureutuu juuri niihin seikkoihin, jotka eivät tiedeyhteisöissä aina ole olleet vallitsevina käytänteinä: tutkimusprosessin dokumentointiin julkisesti, tutkimusaineistojen hallinnan suunnitteluun jo ennen kuin nauhuri on laitettu käyntiin tai ensimmäistäkään kyselyvastausta on kerätty, tutkimusdatan avoimeen jakamiseen, tutkimustulosten jakamiseen julkisesti suosimalla avoimia julkaisukanavia (open access –julkaiseminen) sekä tutkimusaineistojen jatkokäytön varmistamiseen. Avoimuus haastaa tutkimustoimijoita uudenlaiseen ajatteluun, mutta tarjoaa myös oivia mahdollisuuksia
a) vaikuttavampaan tutkimukseen,
b) osallistumiseen,
c) nopeampiin ja tehokkaampiin tutkimusprosesseihin sekä
d) tieteen demokratisointiin.
Mitä avoimuus Hamkissa sitten tarkoittaa? Avoimia aineistoja, aineistonhallinnan suunnittelua, tutkimusdatapolitiikan laatimista, avointen julkaisukanavien suosimista, aktiivista viestimistä TKI-hankkeista jo suunnitteluvaiheessa, hamkilaisten julkaisujen rinnakkaistallentamista Theseukseen, julkaisutietojen keräämistä, avointen opetusmateriaalien lisääntymistä, DMPTuulin käyttöönottoa. Siinä muutamia konkreettisia esimerkkejä avoimuuden näkymisestä etenkin TKI-toimijoiden arjessa. Me TKI-tuen tiimiläiset tarjoamme asiantuntemuksemme jokaisen hamkilaisen käyttöön pyrkien neuvomaan hamkilaisia edellä mainituissa asioissa, ja monissa muissakin. Kevään 2018 aikana pyrimme esittäytymään tutkimusyksiköissä ja ideoimaan tutkimusryhmien ja hanketoimijoiden kanssa yhteistyömahdollisuuksia, jotka parhaiten tukisivat avoimuuden edistämistä TKI-toimijoiden arjessa. Tammikuussa 2018 TKI-toimijoille suunnatusta kyselystä kävi ilmi, että avoimuuden asioissa hamkilaisia askarruttavat etenkin avoimeen julkaisemiseen, hankeviestintään, tutkittavien tietosuojaan ja anonymisointiin sekä aineistonhallinnan suunnitteluun liittyvät kysymykset. Näihin vastaamme TKI-tuen tiimin kanssa tarjoamalla koulutusta sekä julkaisu- että viestintäsuunnitelmien sekä aineistonhallintasuunnitelmien laatimiseen. Avoimuus HAMKissa –sivusto tarjoaa lisätietoa avoimuuden asioista hamkilaisten näkökulmasta.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kentällä tapahtuu paljon ja nopeasti niin Suomessa kuin maailmallakin. Tässä kaksi kiinnostavaa tärppiä:
- Informaatiotutkimuksen yhdistyksen ja Kulttuurintutkimuksen Avoimen vertaisarvioinnin selvitys pyrkii kevään 2018 aikana kartoittamaan avoimeen vertaisarviointiin liittyviä asenteita ja suunnitelmia suomalaisen tiedejulkaisemisen kentällä. Avoimessa vertaisarvioinnissa prosessi avataan joko osittain tai kokonaan. Esimerkiksi vertaisarviointilausunnot voidaan julkaista samaan aikaan kuin itse teksti, ja arvioijien nimet voivat joko olla näkyvillä tai lausunnot julkaistaan anonyymisti.
- Osin suomalaisin voimin luotu Iris-keinoäly tarjoaa tutkijoille ja tieteentekijöille kiinnostavan näkökulman tieteen kentän hahmottamiseen. Iris on keinoälyä hyödyntävä tutkimusassistentti, joka perustuu neuromalleilla rakennettuun algoritmiin. Se auttaa tutkijoita, yrittäjiä ja opiskelijoita löytämään tarpeellista tietoa, jotta uusia innovaatioita voi syntyä. Iris on näppärä väline, jonka avulla esimerkiksi oman tutkimusaiheen ympärille rakentuvat yhteydet tieteen kentällä hahmottuvat visuaalisesti. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan Irista, toivon mukaan yllätyt positiivisesti!
Pysy kuulolla, avoimuuden asialla palaa pian!
Anna Mikkonen, Palveluasiantuntija, HAMK Kirjasto- ja tietopalvelut
