Ravintola-alalta liiketalouden maailmaan

0

Liiketalouden monimuoto-opiskelija Sara kaipasi uusia tuulia työuralleen ja päätti opiskella tradenomiksi 10 vuoden ravintola-alakokemuksen jälkeen. Liiketalouden opinnoilla avautuvat monipuoliset urapolut olivat syy hakea tradenomiksi, ja kiinnostuksen kohde löytyikin viestinnästä ja markkinoinnista. Sara kokee, että jo hankitusta työkokemuksesta on ollut todella paljon hyötyä opinnoissa.

Kuka olet ja mitä opiskelet?

Olen Sara Vihinen, kohta 30-vuotias tamperelaistunut ex-pääkaupunkiseutulainen. Aloitin liiketalouden monimuoto-opinnot syksyllä 2019 HAMKissa eli tätä tekstiä kirjoittaessani on kolmas vuosi menossa. Suuntaudun opinnoissani markkinointiin ja viestintään.

Laskelmieni mukaan opintoni ovat harjoittelua ja opinnäytetyötä vaille valmiit. Tämä tuntuu järkyttävältä, koska vastahan aloitin opiskelut ja nyt muka alkaa loppu häämöttää.

Millainen tausta sinulla on ennen HAMKia ja mikä sai sinut hakemaan HAMKiin ja liiketalouden opintoihin?

Vuonna 2010 valmistuin lukiosta, enkä oikein tiennyt, mitä tekisin sen jälkeen. Lukioaikana olin kesätöissä rahtilaivalla ja siitä intoutuneena päädyin suorittamaan ravintola-alan perustutkinnon ammattikoulussa, koska se tuntui hyvältä ratkaisulta ja yleishyödylliseltä tutkinnolta.

Töitä tuli sittemmin tehtyä muun muassa Helsinki-Vantaan lentokentällä, golfklubeilla, erilaisissa gaaloissa, pubeissa ja jääkiekkomatseissa. Erittäin sekalaista hommaa siis.

10 vuoden jälkeen ravintola-ala alkoi tuntumaan hiukan nähdyltä, joten aloin miettimään alanvaihtoa ja opintojen jatkamista. Olen erittäin onnettomuusaltis ihminen, joten alanvaihtoa voisi kuvailla myös itsesuojeluvaiston kehittämiseksi.

Kun päätin vaihtaa alaa, en tiennyt yhtään mitä haluaisin tehdä. Intohimoa mihinkään tiettyyn asiaan tai aiheeseen ei ollut syttynyt, vaikka vähän kaikesta olenkin ollut kiinnostunut ja uuden oppiminen on aina kivaa. Tradenomiopinnot kiinnostivat, koska opinnot vaikuttivat yhtä yleishyödyllisiltä kuin aikoinaan ravintola-alan opinnotkin.

HAMKiin hain, koska monimuoto-opinnot houkuttivat ja Hämeenlinna on sopivan matkan päässä Tampereesta, jos monimuoto-opinnot eivät olisikaan sopineet minulle.

Pöydällä dekkari, koirankasvatusopas, Martat-lehti, kaulin, viherkasvi, villasukka, lankakerä sukkapuikoilla, Uno-pelikortit ja sanaristikko.
Vapaa-ajan tekemiset yhteen koottuna. Lenkkitossut olivat liian kuraiset pöydälle laitettavaksi.

Miltä opiskelu on vaikuttanut?

Kun opinnot alkoivat, vuosikurssillani oli paljon ihmisiä, jotka olivat jo tehneet liiketalouteen liittyviä töitä. Alkuun tulikin hetkiä, joina mietin, mitä oikein teen täällä. Tuntui, että kaikilla muilla on jo jotain hajua opetettavista asioista ja tietty suunta elämällä. Ja sitten olin minä, joka vasta yritin totuttautua tietokoneella työskentelyyn fyysisen asiakaspalvelutyön sijaan.

Toisena lukuvuonna opiskelut tuntuivat jo paljon helpommilta. Alkoi olla jo vähän hajua siitä, miten näitä opiskeluita kannattaa hoitaa ja miten edes osaa tietokoneohjelmista käytetään. Parasta oli, kun sai valita opintoja oman kiinnostuksensa mukaan. Valitsin profiloiviin opintoihin markkinointiin ja viestintään liittyviä kursseja ja hyödynsin paljon CampusOnlinesta löytyviä muiden korkeakoulujen kursseja HAMKin tarjonnan lisänä.

Kolmas vuosi on lähtenyt käyntiin kiireisesti. Minulla oli vielä yksi pakollinen Henkilöstöjohtamisen kurssi ja samalla aloitin HAMKissa liiketalouden harjoittelijana. Opinnäytetyö on ajatuksissa paljon, mutta eiköhän sekin kohta saada vireille.

Mikä on ollut parasta opiskelussa? Mikä haasteellisinta?

Tiedon ja osaamisen karttuminen ovat olleet opiskelun parhaita puolia. Jos aika vain riittäisi, ottaisin useamman eri aihealueen kursseja. Ymmärrykseni työelämää kohtaan on myös kasvanut. Liiketalouden opinnot käsittelevät niin laajasti yritystoiminnan eri osa-alueita, että pakostakin sitä katsoo vanhoja työpaikkoja eri silmillä.

Välillä on ollut hankaluuksia yhdistää opiskelut ja työt. Varsinkin kursseilla, joissa on paljon ryhmätöitä, on ollut välillä vaikea aikatauluttaa ryhmätöiden tekoa. Jos ryhmässä on neljä henkilöä, jotka kaikki työskentelevät opiskeluiden ohella eri aloilla, on erittäin haastavaa löytää sopivaa ajankohtaa tiimipalavereihin. Onneksi kaikkien ei välttämättä tarvinnut olla paikalla joka kerta ja poissaoleville kirjoitettiin muistiinpanot kokouksista.

Suomenlapinkoiran pentu.
Syksyllä kotiin saatu suomenlapinkoira pitää huolen, että koulupäivän aikana tulee ulkoiltuakin.

Mitä mieltä olet monimuoto-opiskelutavasta?

Tämä opiskelutapa sopi minulle, koska tein välillä töitä opintojen ohella. Tein vain muutamaa työvuoroa viikossa, joten opintoihin jäi hyvin aikaa. Jos olisin ollut kokoaikaisesti ja täyspäiväisesti töissä opintojen aikana, opinnoista ei varmasti olisi tullut yhtään mitään. Olen tyytyväinen valintaani laittaa opinnot etusijalle, koska siten olen saanut parhaiten hyödyn irti opinnoista.

Monimuoto-opiskelut vaativat melko paljon itsekuria ja vastuun ottamista omista tekemisistään. Motivaatiota tarvitsee olla, että jaksaa hoitaa opintoja muun elämän ohella. Minua auttoi, kun aikataulutin opiskeluni ja pakotin itseni aina aloittamaan hommat mahdollisimman pian tehtävänannon jälkeen.

Valehtelisin, jos väittäisin, että opiskelut ovat aina menneet helposti ilman takapakkeja. Välillä on ollut yksinäisiä hetkiä, jolloin olen katunut monimuotolinjan ottamista päivälinjan sijaan. Olisi ollut kiva osallistua erilaisiin tapahtumiin ja nähdä opiskelukavereitaan kasvotusten pelkkien viestien sijaan.

Onneksi opintojen starttipäivänä pääsin sellaisten ihmisten kanssa samaan ryhmään, että olemme pitäneet tiiviisti yhteyttä koko opintojen ajan. Opiskelukavereista on siis mahdollista saada ystäviä myös monimuoto-opinnoissa.

Tietokonepöydän päällä laatikko, jonka päällä on kannettava tietokone. Lattialla pöydän edessä jumppamatto rullalla.
Tee-se-itse-seisomatyöpiste

Kerro tyypillisestä opiskelupäivästäsi/viikostasi?

Opiskeluviikkojeni runko oli toisena lukuvuonna pitkälti tällainen:
Ma-ke: opiskelua klo 8–12, tunnin tauko, opiskelua klo 13–16.30
To-la: töissä klo 9–16
Su: lepopäivä

Opiskelupäivien sisällöt vaihtelivat, ja joskus ryhmätöiden tiimipalavereita pidettiin melko myöhäänkin illalla. Töiden jälkeen en jaksanut opiskella vaan annoin itselleni luvan tehdä mukavampia juttuja.

Vaihtelin opiskelupaikkaani kodin sisällä: välillä olin työpöydän sijaan sohvalla ja sään salliessa olin aina parvekkeella. Saman nurkan tuijottaminen olisi alkanut käydä puuduttavaksi.

Suosittelen jokaista kotona opiskelevaa tekemään välillä seisoen hommia. Itse ainakin pysyin siten paremmin virkeänä. Olen aiemmin tehnyt pelkkää seisomatyötä, joten kokoaikainen istuminen ei tuntunut luontevalta. Köyhänä opiskelijana minulla ei tietenkään ollut varaa ostaa sähköpöytää tai muuta vastaavaa, joten pistin säilytyslaatikon pöydän päälle korokkeeksi ja jumppamaton jalkojen alle pehmusteeksi.

Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Yleishyödyllisyys ja useamman oven avautuminen ovat selvästi olleet kaikkien opintojeni teema. Nyt kun pääsin taas opintojen makuun, en aio lopettaa sitä tradenomiksi valmistuttuani. Suunnitelmissani on hetken aikaa olla työelämässä ja sitten hakea taas jatko-opiskelemaan.

Muuta en sitten osaakaan vielä sanoa. Yritän olla ajattelematta liikaa tulevaisuutta ja pitää mielessä, että asioilla on tapana järjestyä.

Leave A Reply