Härkäpapu – valkuais- ja vitamiinipakkaus

0
Härkäpapu
Härkäpapu

Kotipuutarhureita ja uusia kiinnostuneita innostetaan viljelemään yhä enemmän härkäpapua kasvimaillaan. Ikivanha ruokakasvimme on hyvä valkuaisen lähde ja sisältää omanlaisiaan kuituja, jotka poikkeavat muiden kasvisten kuiduista. Härkäpavun liukenevat kuidut vähentävät veren LDL-kolesteroleja ja säätelevät veren sokeripitoisuutta. Liukenemattomat kuidut puolestaan parantavat ruoansulatusta ja suoliston hyvinvointia. Härkäpavut muiden palkokasvien lailla ovat erityisesti vain kasvisruokaa syöville tärkeä valkuaisen lähde. Suositusten mukaan papuja olisi hyvä olla kasvisruokavaliossa lähes jokaisena viikon päivänä.

Härkäpapu on aina kypsennettävä ennen käyttöä vaikeasti sulavien, lievästi myrkyllisten yhdisteiden vuoksi. Kuivatut härkäpavut vaativat pidemmän kypsennysajan (noin puoli tuntia) kuin vihreät tuoreet härkäpavut (noin 10 minuuttia). Siemenen paksun kuoren voi pullauttaa pois kypsennyksen jälkeen. Kuivattujen papujen liotus on helppo aloittaa joko laittamalla pavut illalla likoamaan seuraavan päivän ruuanlaittoa varten tai vastaavasti aamulla laittaa pavut veteen ja illalla valmistaa ruuaksi. Liotusaika on 8-12 h.

Härkäpavussa on ihmisten syömistä palkoviljoista eniten valkuaisaineita. Valkuaisaineita kypsennetyissä härkäpavuissa on noin 30 % kuivapainosta (26 g/100 g*). Härkäpapu voittaa valkuaisen määrässä palkoina syötävät pensaspavut, valkoiset tai mustat keittopavut, herneet, linssit tai mungpavut. Puolet härkäpapujen painosta on hiilihydraatteja ja rasvaa on viitisen prosenttia.

Valkuaisaineiden lisäksi härkäpavuissa on arvokkaita vitamiineja ja hivenaineita. Vitamiineista folaatti (B-vitamiini) on runsain ja tärkein, koska sen lähteitä on vähän suomalaisten ruokavaliossa. Sadan gramman härkäpapuannoksesta ateriassa saa jopa yli 90 % päivittäisestä saantisuosituksesta. Folaattia elimistö tarvitsee hermoston säätelyyn, DNA:n valmistamiseen sekä punaisten verisolujen valmistukseen. Folaatin puute voi aiheuttaa sydänsairauksia, masennusta, ikänäön rapistumista ja kuulon heikentymistä. Vitamiinin tarve on myös suuri raskauden alkuvaiheessa.

Härkäpapu on myös hyvä muiden B-vitamiinien lähde. Tiamiinia ja B6-vitamiineja saa noin 40 % päivittäisestä tarpeesta sadan gramman härkäpapuannoksesta. Vastaavasta annoksesta niasiinia (B3) ja riboflaviinia (B1) saa lähes viidenneksen tarpeesta.

Hivenaineista härkäpavussa on runsaasti kaliumia, fosforia ja magnesiumia. Härkäpavuista saa myös kalsiumia, sinkkiä ja seleeniä.

*http://www.fao.org/3/a-i5528e.pdf

Kirsi Mäkinen, lehtori, HAMK

Leave A Reply